torstai 28. heinäkuuta 2011

kotitreeniä ja unipaikkoja.

Moni kaveri on ostamassa nyt kesällä koiraa, tai on ostanu jo keväällä, ja suureks keskustelun aiheeks on noussu nukkumapaikat. Tästä sainki nyt idean laittaa tänne blogiin meijän perheen koirien kaikki kolme unipaikkaa. Koirat on meillä kotona ainoostaan eteisessä/keittiössä kun ollaan poissa, siellä niillä on tällanen peti :


Luna nukkuu tässä myös yönsä. Sillon kun Detta tuli se ei antanu Lunan nukkua öisin, vaan koitti jatkuvasti haastaa sitä leikkimään, niinpä päätin että meillä nukkuu koirat eri huoneissa. Tästä oli tarkotus päästä myöhemmin eroon, mutta Luna kömpii edelleen aina iltalenkin jälkeen tonne koloonsa. Alunperin tarkotuksena oli myös ostaa pelkästään Detalle tollanen kevythäkki, mutta ku molemmat änkes sinne aina yhtäaikaa ja tunnelma oli tosi tiivis, etenki sitte ku Detta kasvo, niin päätin hankkia molemmille omat. Tää häkki on jo siinä kunnossa ettei siinä oo ovea, ja koko pitkä seinämä on revenny, mutta eihä se koiria haittaa. Detta siis vähä järsi sitä pentuna kun ei oltu kotona :D Pohjalla on iha marketista ostettu vauvojen patja (noin. 25 e, eli paljon halvempi ku koirien oikeet pedit), joka on päällystetty vanhalla pussilakanalla. Sillon ku Luna oli pentu hankin sille sellasen vauvojen muovilakanan joka suojas petiä lialta ja pissiltä, tosi kätevää suosittelen!


Detalla on makkarissa ihan oma ja suhteellisen hyväkuntonen kevythäkki. On siitä yks rima poikki, kun kasaan sen päälle aina puhtaita pyykkejä :D Ilmeisesti rasittunu painosta liikaa. Sisällä on suhteellisen pehmee pohja ja tyynyjä.

Olkkarin pedin oon tainu esitellä jo jossain aiemmassa postauksessa, sen hankin ihan siks että se on musta hieno ja mätsää hyvin meijän työpöydän kanssa. Se on helppo puhistaa ja tosi pehmonen, siinä tekis mieli makoilla itekki.


Eihä noi kevythäkit kovin kauniita oo, mutta koirat tykkää. Pääasia on kuitenki se että koiralla on aina joku paikka jossa koisia. Jos meillä ois isompi asunto, meillä ois varmasti koirille oma sohva. Ehkä jonakin päivänä...

Eilen treenasin Detta neitiä suunnilleen 45 min. Aika suuri osa siitä oli pelkkää leikkimistä,  niinku oon jo aiemmin kertonu neiti on kakkamaisessa iässä eikä pelkillä herkuilla treenaaminen saa sitä innostumaa täysillä. Leikittiin vetoleikkejä narupallolla, ja palkkasin lelulla. Koira kuitenki kuumuu tosi paljon lelupalkasta joten sitä ei oikein voi käyttää treenin välissä. Toki se lisää motivaatiota, jos sillä palkkaa vaikkapa aina ennen taukoja. Noh.. mitäs me sitte tehtii? Iha perus seuraamiseen lähtöä ja paikkamakuuta niin että oon piilossa. Se oli meille aika uus juttu, muttei koira noussu kertaakaa. Pituus ehkäpä 15-30 sekuntia. Ollaan me tätä tehty herkunpiilotus -muodossa aiemminki, mutta nyt iha ekaa kertaa yhistin sen treeniin.

Jotenki toi seuraaminen saa mut ahistumaan. Miten ihmeessä saan siitä pitkäkestosta? Oon varmasti ahnehtinu liikaa, ja siks päätinki tossa joku aika sitte että alotan sen opettamisen nyt aivan nollasta. Molemmat koirat treenaa siis nyt pelkkää seuraamiseen lähtemistä. Eli käskysana ja liikkeelle, palkkaan samantien siitä että lähtee matkaan. Miten te ootte opettanu teijän koirat seuraamaa? Molemmat mun koirista osaa siis seurata, muttei paikka täydellisesti miellytä mua. Luna seuraa semi kaukana, mutten oo koskaa vaatinu seuraamaan lähellä. Detta taas seuraa kyllä oikeessa paikassa ajoittain mutta irtoilee, koska en oo vaatinu siltäkää täydellisyyttää. Nyt kaipaan kipeesti vinkkejä. Musta tuntuu että imuttamalla koiran saa koko ajan pysymää oikeessa paikassa ja se saattas olla helpompi tie ku naksu, mutta toisaalta taas oon naksun vannoutunu käyttäjä. Huoh! Tätä tarttee pohtia...

Loppuun vielä muutamia kuvia heinäkuulta, ulos en oo valitettavasti päässy kuvailemaan. Retki ja ulkoilma kuvia luvassa heti kun lomat alkaapi. Kiukuttaa myös toi kamera homma, noh ens viikolla mahdollisesti hankinnassa toi järkkäri. Huomaa Detan trimmatut korvat! Aah ens postaukseen luvassa infoa meijän uusista harjahankinnoista.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti