Taidan jättää ne kaikki taskussa olevat postaukset tekemättä. Maanantaina olin kuitenki Päivikin kanssa agiliitämässä ja loppuun otettiin vielä tokoa, niin että Päivikki liikkuroi meille liikkeet. Ihan kivaa toimintaa koiralta, tosin oltiin omassa hallissa, ilman häiriöitä. Eilen oli agi, jossa jatkettiin Jennan rataa. Oli kiva kun saatiin tehdä D:n kanssa vähän enemmän ku yleensä, aikaaki vielä jäi joten otin lopuks puomin alastuloa. Tosi kivat treenit, vaikka sähläsin taas tavoilleni uskollisena.
Luna oli eilen TAAS syöny mun yhestä takista taskun, kun olin omaa hölmöyttäni unohtanu sinne herkut. Sillä on uskomaton hajuaisti ja se löytää herkun ku herkun mistä tahansa. No tän episodin jälkeen sen maha oli koko yön sekasin ku seinäkello ja sain päästää sitä koko ajan pihalle. Nyt se nukkuu niin sikeesti, että tuskin tarvii lenkkiä koko päivänä. Taidetaan vaan porukalla vetää sikeitä.
Huomenna on Mikkelissä koe ja mua jännittää jo nyt aivan kauheesti. Oikeestihan tässä ei oo järjen hiventä. Pitäs mennä rennolla fiiliksellä pitämään hauskaa, mutta tällä hetkellä fiilis on sellanen, että pohdin miten tässä tilassa voi pitää hauskaa? Viime kokeissa mulla oli selitys D:n käytökselle koska juoksut oli aivan ovella, nyt jos mokataan selitykset ei auta, homman voi pistää kokonaan omaan piikkiin. Kaiken pitäs teoriassa mennä nappiin. Koira on kuitenki vaan eläin ja mitä tahansa voi sattua.
Nyt suurimpana haasteena onki, että saan itteni viritettyä sellaseen mielentilaan, ettei koira oo iha ihmeissään koko tilanteesta. Rentoudu Laura rentoudu! Eniten mua stressaa seuraamiset, en usko että paikkamakuussa tai muissa liikkeissä on suurempaa ongelmaa, toki jäävät voi aina sekottua. Viimeks mokasin ite liikkeestä seisomisen, kun sanoin sen aivan samalla äänensävyllä kun "maahan", tästä voin kyllä syyttää jännitystä. Tottakai koira hämmästy ja mietti kovasti, että kumpaakohan se mami nyt tarkottaa ja päätti uskoa äänensävyä ennemmin ku sanaa, tietenkin. Jännitys on nyt saatava kuriin!
Joudun ottamaan Lunan mukaan autoon, koska jatkan Mikkelistä Jyväskylään mökille, jonne Miska lähti jo edeltä. Luna ei oo koskaan ollu bussissa, enkä osaa sanoa miten sen hermot kestäis, mutta tultiin kuitenki siihen tulokseen, ettei Miska oo suuren tavaramäärän kanssa se, joka sitä kokeilee.
Hui kuinka mua jännittää, mitähän tälle vois tehdä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti