Tunnaria ja paineistumista kera onnistumisten

Heipparallaa, joudutte taas nauttimaan mun kirjotuksista ilman kuvan kuvaa, valitan. Oltiin eilen tytsyjen kanssa Heurekan nurtsilla vierailevien tähtien Heidin ja Flaipan kanssa. Alotettiin molemmat tekemällä yhtäaikaa, mulla oli Debs ja tein kaukot, jäävät ja seuraamispätkiä. Kaikki meni (vielä tässä vaiheessa) tosi kivasti ja etenki seisomaan pysäytykseen olin tosi tyytyväinen. Noh, tän jälkeen Heidi tuli liikkuroimaan meitä, alotettiin seuraamisella, joka oli mun ylläriks tosi kivaa katottavaa. Ainoostaan täyskäännöksissä se irtos pikkasen, mutta mun silmään tosi kivaa tekemistä päänasentoineen ja kontakteineen. Hyvä Debs! Noh, luoksetulossa ekalla kerralla juoksi läpi, vaikka meinas kyllä pysähtyä, no päätettiin ottaa vielä uus yritys ja antaa koiran korjata. Tällä kerralla tietenki pysähty ku seinään. Okei tää siis ei oo kokeessa varma, mutta toivotaan parasta ja pelätään pahinta.

Nouto oli kivaa katottavaa ja Heidi ystävällisesti kerto että heiton pitää mennä 10 m päähän, joten saan tosiaa keskittyä heittämiseen. Mä kuvittelin että avoimessa saa vielä heitellä vähän miten sattuu. Noh, noudossa ei oo mitään ongelmaa, mutta koira pudottaa kapulan ku käännyn sitä kohti ja jos en oo nopee ni se saattaa ehtiä tiputtaa sen ennen ku oon saanu sen kiinni. Tää pitää vielä hioa ennen SM-kisoja. Voisin tänään ottaa sitä vähän kotona naksulla, vaikka ajattelin etten ota mitään.

No niin ja sitte tää meijän murheenkryyni kaukot. Menee siis tosi kivasti jos koira ei paineistu, mutta nyt jostain syystä kaikki oli se mielestä tosi kauheeta, eikä meinannu nousta millään istumaan. Koira vetää korvat taakse luimuun ja kadottaa ihan kaiken järjen, enkä tajua mistä se johtuu? Koitin kehua, olla innostava ja palkata, mutta ei. Pitää siellä koepaikalla tehä sen kanssa muutama kerta ennen kehään menoa, jospa se antais sille uskoa ja intoa. Kaukot mua jännittää ihan hullusti, ne voi joko mennä täydellisesti tai täydellisesti nolllille. Plaah. No mutta päätin eilen, että mennään kokeeseen ilman tavoitteita, hakemaan vaa hyvää fiilistä ja yhteistyötä. Jos saadaan edes jotain onnistuneita suorituksia ni hyvä, mutta nyt keskitytää siihen, että jännittäisin ite vähemmän ja koiralla ois kivaa.

Kokeiltiin myös alotella Detalle tunnaria ja rehellisesti sanottuna siitä ei tullu lasta eikä kakkaa. Neitokainen on tosi huono käyttämään nenää ja voi olla että meijän kannattaa alottaa ihan siitä, että laitan sitä ettimään huoneesta piilotettuja juttuja pelkästään nenällä ja unohdan hetkeks koko tunnarikapulat. Pennusta asti oon tehny noille sisällä namiratoja, mut Luna ettii kaikki nenällä ja D vaan kokeilee katseella montako löytää. Tässä ei siis oo tapahtunu sosiaalistaoppimista :D Täytyis alkaa selvitää eri tapoja opettaa sitä tunnaria ja sitte löytää omalle koiralle se sopivin. Laittakaa tähän postaukseen kommenttia, siitä miten te ootte sen opettanu tai kuinka opettaisitte ni saan vinkkejä.

Tän session jälkeen lykkäsin koiran autoon ja otin tilalle hyvin innokkaan dobermannin. Jostain syystä se oli kentällä ku unelma. Palkkaan nykysin pelkästään patukalla, että vire pysyy korkeella, mutta välillä vähän rauhottelen herkuilla. Pidän sillä vielä hihnaa, vaikken pidäkkään hihnasta kiinni ja heitän patukkaa ja saatan heittää patukan tosi kauas, mistä koira tuo sen mulle taisteltavaks. En kuitenkaa luota siihen vielä niin paljon että voisin päästä sen irti.

Seuraamispätkät oli tosi kivoja, otin myös pysäytyksiä ja muutaman maahanmenon. Nyt täytyy alkaa vahvistaa tota maahanmenoa, että saadaan jäävä ja paikkamakuuseen meneminen kuntoon. Asetin itelleni konkreettiseks tavotteeks 1.9. Espoon kokeen, jonne voitais Lunan kanssa mennä korkkaamaan kisaura. Tein paikkamakuuta suhteellisen tiheellä palkkausvälillä ja ekan 10 sekuntin aikana se ampas innoissaan ylös ja tarjos mulle perusasentoa. Luulen että oon joskus aikasemmin kattonu tätä läpi sormien, koska nyt otin koiraa niskasta kiinni, talutin takasin ja työnsin maahan ni eipä tyttö enää noussu. Tehtiin noin 2 min makuu useesti palkaten, eikä koira noussu edes vieressä juoksevan Flyn leikkiessä. Aikamoista, tässäki uskon että Lunan kanssa auttaa selkeet sävelet ja mustavalkosuus. Joko ei saa nousta tai saa nousta. Oon antanu sille liikaa anteeks, enkä oo vaatinu tarpeeks.

Loppuun tein vielä luoksetulon, jonka perusasento on jo hyvä, eikä koira enää juokse mua päin, ihanaa<3  Heidi myös liikkuroi meille alokasluokan seuraamisen, jonka tein hihnassa seuruuttaen, eli pidin hihnasta kiinni, kun normaalisti se tulee vaan mukana. Oon tosi tyytyväinen tähän, kontakti ja paikka oli hyvät, joskus saatto peppupoikittaa, mutta kokonaisuudessaan onnistunu pätkä. Nyt vaan paljon hommia ni ehkä ollaan syyskuussa valmiita kokeilemaan :)

Lepopäivä

Tänään meillä on ollu virallinen lepopäivä tyttöjen kanssa. Tai siis mä oon kyllä pakertanu kouluhommia ja käyny kirjastossa, mutta koirat on vaa nukkunu. Kävin muuten myös Heidin kanssa jädellä ja lupailin sille D:tä lainaan jos se haluu treenailla agia supernopeen ADHD:n kanssa. Voipi siis olla että D pääsee kokeneen aksaajan kanssa treenaamaan ihan lähiaikoina?

Eilen oltii taas Lullukan kanssa reippaasti yli tunti lenkillä, poikettiin matkalla koirapuistossa, mut kuumuus oli niin kova, ettei neiti oikeen jaksanu juosta. En tajua ku ihmiset ei ota koirille vettä mukaan näillä keleillä. Olin ainut jolla oli, vaikka koiria oli Lunan lisäks 7. Lunan väsyttämisen jälkeen menin tohon takapihan nurtsille treenaamaan Dettaa. Kaukot, nouto ja luoksetulo meni kivasti. Seuraaminen oli neidillä kyllä aivan upeeta! Jännä nähä mitä se on kokeesssa, kun sen taso vaihtelee tällä hetkellä ihan laidasta laitaan. Treenaillaan vielä huomenna ja perjantaina pidetään D:n kanssa taas lepoa. Normaalisti oon pitäny koiran levossa viikon ennen koetta, mutta en oo treenannu pitkiä aikoja, eikä koiralle oo tullu häkissä kyyhöttämistä ollenkaan.

Lunan kanssa ollaan myös tehty tottista ja seuraaminen alkaa olla aika kaunista katsottavaa. Edelleenhän se takapää vähän poikittaa, mutta ei läheskään niin paljon ku aiemmin. Harkitsen syksyllä meneväni sen kanssa alokasluokan kokeesee, jospa saisin sen kesän aikana ilmottua muutamaan mölliin. Paikkamakuun kanssa on vaa vielä tekemistä, mutta se kun saadaan ni sitte.

Oon myös alkanu pläräilemään leikkauspaikkoja. Elokuun alussa ois 3 kk juoksuista, joten sillo ois otollisin aika leikata. Pitänee kattoa missä asustellaan sillo ja miettiä minne sen leikkausajan varais. Mietin myös että oisin vaihtanu koirille ruokamerkkiä. Syötin jonkun Profinen tuolta kaapista loppuun ja nyt oli tarkotus keksiä joku uus parempi ruoka, mutta niinpä vaan päädyin ostamaan 15 kg Jahti&Vahtia. Se on sopinu Lunalle niin hyvin, että ajattelin antaa sitä nyt myös D:lle. Lunalla lähti ihottumat melkein heti ku aloin syöttää sitä, vaikka se on halpa ja huono ruoka monen mielestä. Noh, mutta ainaki kotimainen ja viljaton. Toi 15 kg menee alle kuukaudessa ni voin sitte miettiä sitä ruuan vaihtoa uusiks :).

Hui ku mua jännittää jo koe, ei olla avoimessa vielä kisattu ja vaikka liikkeet onki huomattavasti mukavampia ni silti aika jänskää. Aloin myös haaveilla, että päästäis syksyllä jo korkkailemaan voittajaa, mutta tarttee varmaan alkaa opiskella niitä liikkeitä :D Pelkkä avoimen ykkönen ei riitä siellä korkkaamiseen, vaa ois hyvä myös osata jotain. Tän illan projekti vois olla se, että selvitän mitä siellä tehään ja alan miettiä mitä treenataan ja koska. Hyppynoutohan meillä jo on, mutta sillä ei pitkälle pötkitä. Avoimesta voittajaan on tosi suuri harppaus liikkeiden osalta, jos vertaa alo-avo tai voi-evl vaihtoa, jossa liikkeet on melkein samat, mutta pikkasen tulee lisää. Ehkä siks sieltä voittajasta tuleeki niin vähän niitä ykkösiä. Mutta eihä meillä oo tässä kesällä D:n kanssa muuta ku aikaa, joten eiköhän aleta hommiin?

Ne Liuru-kuvat ei oo vieläkää päätyny tänne, mutta ehkäpä joku päivä. Oon muutenki ollu tosi laiska kuvaaja, pahoittelut.

Heureka

Heipparallaa jälleen!

Eilen oli vilkas päivä, lähettii heti aamusta Jossun ja Vilin (heeleri) kanssa kattomaan Mustin ja Mirrin Outletin tarjonta. Noh, ite en löytäny muuta ku avaimenperän, jossa oli ruskee luomudobberi :) Tän reissun jälkeen kiiruhdin hakemaan koiria kotoa, että ehdin Emmille hyvissä ajoin ennen Suomen peliä. Kerettiin käymään tunti metsässä kera neljän koiran. Mukana oli siis espanjanvesikoirat Isla ja Una nii ja tietty mun omat hulttiot. Pelin jälkeen Emmi ajo Detalle kesäturkin ja sitä voiki nyt sanoa Liuruks. On muuten neidillä kaponen uuma, vaikkei se enää mikään sairaanloisen laiha ookkaan. Otan kameran tänään treenaamaan, ni ehkä saatte muutaman kuvan. Hahah en kyllä tiiä kannattaako sitä nähä, Liuru on niin Liuru, että iha naurattaa :D

Ollaan siis menossa Heurekan pihaan tekemään häiriötreeni. Toivottavasti se nurtsi on ajettu, ettei koiralla mee taas vuotta kapulan ettimiseen heinän seasta. Ai nii muuten Liuru tarttee uuden pannan, koska kaikki pannat tulee nyt sen päästä läpi ku vauvalla ei oo enää karvoja. Se turkki on siis tosi lyhyt, mutta uskon että nyt on paljon kivempi treenailla kesällä ja nauttia lämpösistä keleistä.

Aurinkoista sunnuntaita (täällä se ei oo nii aurinkoinen, mut ei ilmassa oo mitää valittamistakaa)

-Delunan stadilaiset-

Tokoilua

Olin tänään tokoilemassa koirien kanssa ja molemmat oli kyllä hyviä, jäi kiva mieli treeneistä. Lunasta alkaa oikeesti kehkeytyä yhteiskuntakelponen ja hieno dobermanni. Sen kanssa on ilo liikkua paikasta toiseen ku ei tartte miettiä, että mitä se seuraavaks keksii. Detalla uutena juttuna tänään hyppynouto. En ajatellu sitä sen kummemmin, heitin vaa kapulan esteen yli ja annoin käskyn nouda. Koirahan nouti ja hyppäs molempiin suuntiin :D Palautti vielä hienosti sivulle, kummallista. Tehtiin ehkäpä 4-6 toistoa ja niiden aikana tajusin, että mun koira osaa hyppynoudon, eikä se oo kyllä lainkaan ohjaajan ansioita. Jotenki se vaan hoksas sen.

Ollaan saatu aikaan myös muutama hieno luoksetulon pysäytys, ja ennakointi on jääny ku en oo tehny enää toistoja. Muutama toisto läpijuoksulla ja yks kerta pysäytyksellä. Kaukot on kivalla mallilla myöski, tekniikka ei vois olla enempää mun mieleen, joskus neiti kuitenki koittaa huijata, eikä istu kunnolla, en oo kuitenkaa koskaa palkannu sellasesta. Musta tuntuu että D on koevalmis jo avoimeen. Nii ja 5 min piilopaikkamakuu tänään taas uudessa ympäristössä. Joka puolella oli treenikenttiä, joten saatiin myös hyvät häiriöt. 

Mulle soitettiin tänään Helsingin kokeesta, mutta päätin etten mee sinne. Haluun pitää koiraa muutaman päivän levossa ennen koetta ja mulle tuli puhelu ehkä puol tuntia sitte. On tässä kuitenki aikaa vielä vaikka kuinka. Olin muuten eilen kattomassa Ojangossa agikisoja ekaa kertaa elämässäni (epiksiä ei lasketa) ja sain taas agikipinän. Harmi ettei täällä saa agipaikkaa sitte millään.

Nyt meillä on viikko aikaa korjata mun ja D:n suhde ja sitte korkataan avoin, hui!

Näyttely

Hei unohdin mainita että D kävi näyttelyssä nyt viimesen kerran. Tai voihan se olla että vielä joskus innostun, mutta ajelin neidiltä heti näyttelyn jälkeen maha-, pylly-, ja häntäkarvat. Saatiin Parikkalasta EH, johon täytyy kyllä olla huisin tyytyväinen. Tuomari jakeli nimittäin muuten surutta T:tä. Olin iha varma, että pikkuD saa H:n tai T:n, mutta ilmeisesti siinä on aineksia prinsessaks:D. Mua oikeestaan kiukutti koko näyttely, eikä ois huvittanu edes mennä. Ajattelin kuitenki lunastaa rahoilleni vastinetta (jos noita näyttelyitä voi siks sanoa). Oisin halunnu vielä Elena Ruskovaaralle, mutta meikäläisen tuurilla ainoo näyttely johon kesän aikana ilmotan, vaihtaa tuomaria just mun rodulta. Rahoja ei kuulemma saa takasin, jos varatuomari on aiemmin ilmotettu?

Arvosteluja en muista ollenkaan ja voi olla ettei mulla oo enää edes sitä lappua, mutta ihan hyvät ne muistaakseni oli. Kiukuttaa nii toi näyttelytouhu ku jos koira ei miellytä tuomaria ni et voi tehä asialle mitää, vaikka koira osais seistä päällä:D. Kaikilla tuomareilla on vielä täysin eri linja, vaikka rotu on sama. Voi olla että toivun vielä tästä kiukusta ja ilmotan D:n joskus näyttelyyn. Ihan hyvinhä se on pärjänny, 3xEH ja 1xERI ei oo ollenkaa huono saldo, mutta ei ne oo meijän juttu. Kumpikaan ei nauti tosta hommasta, ni mikspä me sinne mentäis?

Hulinaa ja muutoksia

Heipparallaa, meitä ei oo vähään aikaan näkyny, mutta täällä me edelleen ollaan. Nyt on muutettu äkkiseltään Helsinkiin ja täällä vietetään elämää ainaki syksyyn asti tai ehkä jäädään lopullisesti? Uus koti sijaitsee Siltamäessä ja ollaan kotiuduttu kyllä hyvin. Jopa kiljukaula Luna on ymmärtäny olla hiljaa, vaikka on jo muutaman hetken viettänykki yksin. Tää on koiralle paratiisi! Hyvät ulkoilumaastot ja koirapuisto vieressä. Kyllä mua aluks jännitti miten Luna sopeutuu uuteen ympäristöön, kotiin, pyöriin ja hälinään. Detasta en ollu niinkää huolissani, vaikkei se oo koskaan kerrostalossa asunukkaa.

Ollaan tehty Lunan kanssa pitkiä puistolenkkejä, saatu aikaan hyviä ohituksia (myös huonoja) ja harjoteltu mallikkaiks hihnakävelijöiks. Ihmiset ja pyörät ei kiinnosta enää ollenkaan, mutta toisten koirien luo täytyy edelleen vetää. Pallo on nykyään must ja se suussa voi kävellä vaikka tunnin lenkin, se toimii kyllä kivasti kun koira keskittyy pallon kantamiseen, eikä kaikkeen ympärillä. Käytän koirat yhessä aamusin ja joskus iltasin, mutta pitkän päivälenkin erikseen. Aamulenkit on sujunu kivasti, eikä oo tarvinnu kamppailla vetävien neitien kanssa oikeestaan ollenkaan (koputan puuta).

Detan kanssa meillä on jotenki tatsi hukassa. Ei olla ollenkaan samalla aaltopituudella. Se voi tosin johtua siitä, että oon joutunu komentamaan sitä aika paljon sisällä haukkumisesta. Sen mielestä kaikkiin ääniin pitää reagoida, eikä oo ollenkaan kivaa ku mamma suihkuttaa vettä naamaan sen jälkeen. Ollaa käyty heittelemässä palloa ja yhet treenit.

Treenattiin Heurekan pihassa nurtsilla koiria. D oli ihan ok, mut edelleen tuntuu että meijän yhteiselo on paussilla. Täytyy kattoa miten tää jatkossa etenee. Saatiin koirille hyvät häiriöt, Emmi ja Jossu oli mun kanssa, mutta myös kaks jotain muuta koirakkoa oli treenailemassa omia juttujaan. Vierestä meni junia, kävelijöitä ja koiran ulkoiluttajia, mutta ei D niihin reagoinu. Voi olla että meijän huono kemia johtuu mun stressistä. Tässä on ollu nyt kaikenlaista ja koira varmasti aistii sen. Hermostun myös helpommin ku yleensä. No, mutta ehkä tää tästä.

Huomenna ois Pieksämäen koe, mutta en tiiä vielä meenkö. 300 km suuntaan on aika kova matka ajella yksin, voi olla että jätän väliin. Sain paikan jo 2 vko:n päästä kokeesee Helsinkiin ja ehkä myös tulevalle lauantaille jos paikkoja vapautuu. Luna alkaa olla aika hieno tyttö, jännä nähä koska sen kanssa pääsis korkkaamaan alokasluokan. Liikkeet olis ja häiriötäki alkaa neiti sietää, uuden asuinpaikan johdosta. Me viihdytään kyllä hyvin ja täällä on paljon koirakavereita:)