Tehtiin äsken 10-15 min pieni treenituokio. Kyllä D on pätevä. Se sai meijät molemmat niin hyvälle mielelle että. Kaukoissa (10 metrin matkalla) neitokainen ei meinannu aluks nousta millään ensimmäisellä käskyllä. Jätin joka kerta palkkaamatta ja kerran kun nousi oli bileet, tän jälkeen nousi jokaisella käskyllä samantien, niin kivaa oli. Palaan siis koiran viereen ja nollaan tilanteen, jollei istumaan nousta heti. Jos näin ei tee, koira oppii, että voi nousta koska huvittaa ja palkka tulee vaikkei ihan ensimmäisellä vielä jaksaisikaan.
Kaukojen lisäksi, seuraamista palkaten taakse. Pidän siis herkun kädessä ja kun naksautan siirrän käden taakse ja D nappaa sen. Miksi oi miksi en oo tehny tätä aiemmin? Nyt edistämistä ei tapahdu ja koira ennakoi takaa tulevan herkun, ei siis vitsi lähteä edes eteen. D ei kiinnitä seuraamisen aikana herkkuun huomiota, vasta naksauksen kuultuaan ja teen aina väliin toistoja myös ilman, ettei opita siihen, että se on aina siellä kädessä, mutta en oo nähny tässä mitään eroa.
Ja arvatkaas mikä alotettiin tänään... paikkaistuminen. Tein 30 sekuntin piiloistumisia, eikä niissä ollu mitään (kyllä me tähän varmaan vielä joskus saadaan ongelma kehitettyä), aivan täydellisiä. D oli suhteellisen korkeella vireellä, eikä varmaan sen takia valunu, mutta veikkaan että jos vire on matalammalla saattaa koira olla lopulta maassa. Let´s see. Aletaan nyt tekemään tätäkin.
Seuraavana projektina on tunnari. Siihen meikäläisellä ei oo motivaation hiventäkään, mutta eihän se auta jos meinaa joskus jonnekkin edetä.
Ps. mulla ei oo hajuakaan miten lähen sitä toteuttamaan, ei parane kun kysyä joltain viisaamalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti