lauantai 5. lokakuuta 2013

Niitä onnistumisia

Tänään ja eilen on ollut kyllä hyvä fiilis treenien suhteen. D osasi eilen tehdä oikeaoppisen ruudun näyttämättä noin 10 metrin matkalta. Käytin siis ensin kosketusalustaa, josta siirryttiin näyttämiseen ja nyt sekin alkaa ilmeisesti olla turha. Näitä tunteita voi vähän verrata siihen kun lapsi lähtee kävelemään tai oppii uusia asioita. Molemmista on niin äärettömän ylpeä.

Eilen ohjelmassa oli myös liikkeestä istuminen, luoksetulon seisostoppi voittajan oikealle paikalle ja paikkaistuminen. Liikkeestä istuminen alkaa varmistua ja tarjoaa jo sitä :) Muutaman kerran sekoittelin muihin käskyihin ja kuuntelee kyllä hyvin. Varmahan istuminen ei vielä ole, mutta väitän että 70 % toistoista menee oikein, niinä 30 % jää seisomaan.

Stopit oli tänään omaan silmään kivoja. Maahanmenon kanssa hakataan päätä seinään, menee kyllä mutta valuu. Niihin hain nyt hitaalla vauhdilla peruuttaen pelkkää nopeutta. Tästä jatketaan sitten seuraavissa treeneissä. Istumisen otin tällä kertaa varmasti. Aiemminhan istuminen oli kunnossa, mutta kappas vain pieni koirani keksi, ettei se ole oikea asento ja alkoi noin 20 sekuntin jälkeen valua maahan. Sielllä sitten tyytyväisenä kökötti kun palasin piilosta, eikä edes ollut sen näköinen, että tietää tehneensä väärin, ei siis tiennyt. Nyt jäin näkyville ja palkkasin noin 20-30 s välein. Muutama muu istuttaja köhi omille koirilleen huomautukseksi, joka vaikeutti Detan olemista. Yhden kerran ehti valahtaa mutta pääsin palauttamaan. Turhaan ehdittiin tätä liikettä juhlimaan, siinä on tosiaan vielä hommaa, onneksi ei startata EVL:ssä vielä aikoihin. Istumisessa meillä on kyse vireestä, korkeassa vireessä koira pysyy, mutta matalammassa saattaa valahtaa. D pystyy tekemään paikkamakuun missä viretilassa tahansa, joten en usko sen kanssa olevan ongelmaa.

Tiedättekö, nyt miettii itseään 2 vuotta sitten. Silloin tuli räpellettyä, koska en koskaan uskonut meidän pääsevän ylempiin luokkiin. Ajattelin, että TK2 on ihan hyvä suoritus, eikä me kisata koskaan enempää. Nythän se tietenkin harmittaa, koska jos olisin jo aiemmin vaatinut enkä palkannut puolittaisista toistoista, ei tässä oltaisi nyt esim. luoksetulon maahanmenon kanssa. Joutuu tekemään helkkaristi enemmän hommia, että saa kytkettyä omia virheitä, niin turhaa. Kun mulle seuraava koira jonain päivänä tulee, alotan jo EVL mielessä, enkä niin, että mennään koiran kanssa luokka kerrallaan. Toki koiran annetaan kasvaa rauhassa, mutta eihän nyt surkeista suorituksista tarvitse pentuakaan loputtomiin palkata. Nyt nälkä on kasvanut syödessä ja entisen TK2 tilalla on tavoite TVA:sta. Toivottavasti pysytään terveinä ja se on vielä joskus mahdollinen :)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti