Nonii nyt on Helsingin reissusta kotiuduttu ja voin raportoida koko reissun tänne kuvineen kaikkineen. Lähettii siis ajamaa kohti Mikkeliä aamulla anivarhain ja siitä hypättii Detan kanssa junaan kohti Helsinkiä. Kävelytin Dettaa 10 min ennen junaa menoa ja oltii hetki myös sisällä asemalla. Neiti ois halunnu moikata kaikkia, mut istuin penkille ja oottelin et sain koiran rauhottumaa. Välillä tiputtelin herkkuja penkiltä ku huomasin et koira toimii mun haluamalla tavalla. Sitte ulos oottelemaa junaa. Junan tullessa Detta vähä pelästy ja ihmetteli et mikä toi on, ku pitää noi kovaa meteliä. Reippaasti se kuitenki hyppäs junaa ja häntäheiluen kohti omaa paikkaa (: Samassa vaunussa oli 5 kk vanha akita, jota moikattii ohimennessä. Voi että mite sulone se olikaa, ja ihanan rauhallisesti. Onha se aktiivisuudeltaa toki vähä eri kaliperia ku bordercollie, mut silti.
Köytin Detan käsinojaan ja otin itelleni kaks penkkiä et pystyn makaamaan ja lukemaan. Vähä aikaa se kerjäs rapsutuksia, mut rauhottu sitte ja kävi nukkumaa. Aluks se jakso nousta aina ku joku käveli ohi, mut lopulta ei enää sitäkää. Detta ei ollu koko matkan aikana ollenkaa stressaantunu vaan ilonen hymyilevä pentu. Matka meni loistavasti !
Seuraavaks tutustuttii Sirkku neitiin (Cotton De Tulear), enne ku mentiin Sirkun kotiin. Ulkona koko koira ei kiinnostanu Dettaa ollenkaa, mut heti ku päästii sisälle alko ralli. Kielsin sitä juoksemasta, mut kaikki meni kuuroille korville, Sirkku oli nii ihana uus tuttavuus. Heliltä ei löytyny ees vesipulloa, jolla sais järjestystä taloon. Oltii ehkä 15 min sisällä ja päätettii heti viiä koirat koirapuistoo, et saatais hetkeks rauha taloon.
Munkkivuoressa oli tosi paljo kävelyteitä, joilla pysty pitämää koiraa irti, vaikka oltiinki keskellä kaupunkia. Detta tosi osottaa hiukan murkunmerkkejä, eikä aina anna ottaa itteensä kiinni, menee kauas ja kenkkuilee, mut saatiin se silti joka kerta ku joku tuli vastaan. Helin luokse oli paljon kivempi mennä ku mun, oliha se ihana uus ihmine, joka ei ota ehkä kiinni. Toki teen sitäki et annan herkkuja enkä ota sitä remmii, mut jostain syystä muut ihmiset on tässä tilanteessa ihanampia, varsinki jos ne ei oo kovin tuttuja.
No siellä koirapuistossa ei sit siihe aikaa ollu ketää, joten koirat joutu juoksee iha kahestaa. Sinne oli kuitenki rakennettu sellaset pelottavat puiset snautserit, jotka Detta haukku karvat pystyssä. Mut heti ku se huomas et menin sen lähelle ja palkkasin siinä vieressä, se hoksas et eihä ne ookkaa pelottavia. Dettaa selvii säikähdyksestä aina sekuntissa, eikä se mun mielestä oo ollenkaa arka luonteeltaa. Mua innostais viiä se luonnetestiin, sit ku se on vähä vanhempi. Pitäs jostai kysellä minkä ikäselle ne sitä aikasintaa suosittelee.
Illalla saatii koirat jo aika hyvin rauhottumaa, ostettii kaupasta luita, jotka tietää varmaa rauhottumista. Käveltii päivän aikan yhteensä ehkä yli 3 tuntia koirien kanssa, iha huomaamatta. No mut olipaha ainaki väsyneitä koiria (:
Seuraavana aamuna mentii uuestaa koirapuistoon kattelemaa olisko siellä ketää ja oliha siellä paljonki. Detta oli siis elämänsä toista kertaa koirapuistossa ja nyt ekaa kertaa nii et siellä oli tuntemattomia koiria. Ensi pelotti iha kauheesti ja se asu mun jalkojen juuressa, sit sieltä lähti muutama koira ja Detta "reipastu" ja alko paimentaa 3 koiran porukkaa. Se meni kyyryyn näykki ja juoksi niiden ympärillä. Olin aivan shokissa! Miten mun ilosesta ihanasta vauvasta voi löytyä myös paimennusvietti ja kasapäin pelkoa? Toki tiiän et omistan paimenkoiran, mut sitä ei oo aiemmin tullu missää esille. Noh, tulin tän reissun jälkee tuloksee, et koirapuisto ei oo Detan paikka. Se tulee hyvi toimee kaikkien koirien kanssa, mut isossa porukassa alkaa paimennus. Mulla ei oo mitää tarvetta opettaa sitä sinne koirapuistoo, joten unohan sen suosiolla ja nähää vaa muutaman koiran porukoissa. En haluu muistutella sitä paimennuksesta, ku en meinaa sitä koskaan opettaa paimentamaa. Koirapuisto on Lunan juttu!
Helillä oli synttärit ja päätettii juhlistaa niitä sen kotona, aatteltii ettei viitti jättää koiria keskenää, vaikka luulen et ne ois vaa nukkuna. Molemmat oli tosi väsyneitä, koko lauantaipäivänä ne ei tehny muuta ku nukku ja kävi pihalla. Toki syynä saatto olla myös uus vesipullo jolla estettii riehumine. Väittäsin et se on paras koirankoulutusväline mitä tiiän. Oon saanu sillä kotona kokonaa riehumisen loppumaa :) Nos Helille tuli vieraita vieraan perää ja Detta lähinnä keskitty nauttimaa lukuisista rapsutuksista. Onneks koirat oli nii väsyneitä et säästyttii riehumiselta ja vöyhötykseltä. Oli ihanat juhlat !
Detta nauttii synttäreistä ja Emmistä.
Sunnuntaina lähettiin jo aikasin junalla kohti Mikkeliä, koska matka kestää yllättävän monta tuntia kokonaisuudessaa, enkä halunnu olla kotona iltamyöhään. Detta oli iha poikki reissusta ja nukku koko junamatkan nostamatta päätään oikeestaan ollenkaan. Kävin vessassa ja jätin sen paikallee sanomalla vaa odota, eikä se ollu liikahtanukkaa ku tulin takasi. Matka kruunattiin sillä ku miesmatkustaja tuli mäyräkoiransa kanssa junaa ja totes matkan päätteeks: "sun koira on vissii matkustanu tosi paljon junassa". Vastasin rehellisesti: " tää on vasta meijä toka matka, mut se on vaa nii reipas ja vähän väsyny". Vähä väsyny ei ollu ehkä kovi rehellistä, koska Detta oli puolikuollu. Noh mut tästä eteenpäin Dettaa voi kutsua Detta juna-koiraks, oli se nii hienosti.
Meitä kyseltii tänää reenamaa, mut taitaa olla Detan pyhitetty lepopäivä <3 Oli ihana reissu ja jatkossa otan Detan varmasti mukaa. Vielä ku saadaan murkku pois ni mulla on täydellisen yhteiskuntakelponen koira!
Sirkku
Detta junassa Helsinki-Mikkeli
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti