Oltiin jo klo 9.50 Annin ja dobberi Reneen kanssa kentällä tottistelemassa. Detan kanssa mun meno oli jotenki laiskaa. Tuntuu että me molemmat tarvitaan nyt muutama päivä tottistelutaukoa. Voitais keskittyä nyt enemmän agiin ja jatkaa taas ens viikolla tokon kanssa puuhastelua. Toisaalta oon lähössä perjantaina reissuun, joten sillonki tulee koko viikonloppu lomaa. Tehtiin tänään D:n kanssa luoksetulon pysäytystä, jossa neitokainen alko taas ennakoida hyvinki vahvasti. Sain Annilta siihen hyviä vinkkejä palkan suunnasta. Paljon täytyy tehdä myös ilman pysäytyksiä, että saadaan ennakointi pois. Täällä jo aiemmin kehuskelin, että tosi hienosti menee meillä se luoksetulo, mutta näköjään neiti alkaa ravailemaan vähän turhankin paljon. Tiesin että jotaki ongelmia on luvassa :D
Lullukan kanssa tehtiin tänään jo ihan kentällä hommia, joka on siis meille huge saavutus! Hienosti teki, siis todella hienosti. Pääasiassa perusasentoja ja seuraamista jo hurjat 2 askelta. Anni naksutti ja mä palkkasin patukalla. Tarkotuksena oli saada hyvä vire koiralle, mutta samalla myös keskittymään tekemiseen. Mun oma ongelma on se, etten oikeen tiiä missä vireessä ton koiran ois hyvä olla. Se tekee hyvin herkkupalkallaki ja joskus tuntuu että lelupalkka nostaa kierrokset niin koviks, että keskittyminen herpaantuu. Jotenki ois löydettävä se kultanen keskitie.
Alan taas tän viikon perusteella uskoa siihen, että Lullukasta tulee vielä tokokoira ja meillä on mahiksia saada joskus niitä koulareita. Kaikki on vaan musta kiinni ja siitä kuinka paljon jaksan sen kanssa tehä hommia. Tohon seuraamiseen täytyy myös tehä muutos, eli tosi lyhyellä pätkällä mennään, ettei sitä poikittamista tapahdu. Oon mokannu ku oon tehny pitkää pätkää, enkä oo välittäny pepusta, mutta jos sen kanssa meinaa joskus edetä ni en haluu sitä enää riesakseni. Kaks askelta on siis tällä erää meille hyvä :)
Tässä vielä kuvia meijän pääsiäisestä. Grillailua ja koirien lomailua. Luna juoksi ensin Miskan perässä ehkäpä 2,5 tuntia päivässä, jonka jälkeen vielä moottorikelkan kanssa sydämensä kyllyydestä. Voin kertoa, että koira oli aika naatti 3 päivän juoksemisen jälkeen. Detta ja Miskan vanhempien koira Donna, ei jaksanu ihan samallalailla painaa menemään ja jäi ajoittain vauhdista. Luna ystävällisenä koirana juoksi säännöllisesti kelkan ja muiden koirien välillä, ettei kukaan vaan jää matkasta. En käsitä miten koira voi olla tollasessa kunnossa? Onhan sen kanssa hiihdetty paljon, mutta tuntuu ettei virta lopu koskaan. Lunan lehmä-kuva oli myös pakko laittaa tänne, ei ehkä mikään missi ilme? :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti