lauantai 18. heinäkuuta 2015

TILANNEKATSAUS

Pitkästä aikaa taas täällä. Lupaan etten seuraavassa postauksessa kirjoita "pitkästä aikaa", vaikka aika arvatenkin on pitkä. Ollaan tehty Fiinin kanssa tehokkaasti esineitä, jälkeä, agilityä, lenkkejä ja tokoa. Ilmoittauduin hetken mielijohteesta piirinmestaruuksiin viikon päähän. Liikkeet on meillä kivassa mallissa ja kokeenomaisia on alla, mutta ainahan se jännittää. Jännittää myös päättääkö neiti aloittaa juoksut ensi viikon aikana. Sormet ristiin, että päästään kisaamaan.

Hei ja käytiin me näyttelyissäkin viime viikonloppuna. Eniten pohdin esiintymistä. Jaksaako kelpielapsi ravata nätisti ja seistä paikallaan. Onneksi rakas mieheni heitti molempina päivinä 2 h pitkän lenkin ennen kehää, joten fiilis oli aika hyvä. Tiesin ettei minusta maailman kaunein koira ole tuomarista sitä, ei lähellekään, joten ei me nyt rehellisesti lähdetty mitään sertejä hakemaan, etenkään erkkarista. Erkkarista saatiin arvosteluksi H, mutta tuomari muisti erikseen mainita hienon esittämisen. Kaunis rakenne kuitenkin, mutta kehittymätön ja kevyt.

Uhosin että seuraavana päivänä otetaan EH ja se me myös tehtiin. Tosin Fiini ei esiintynyt niin hienosti kuin edellisellä kerralla. Tämänkin tuomarin mielestä kevyt. Hiukan järkytyin näyttelykelpien koosta, kun oma silmä on tottunut näihin enemmän työlinjaisiin koiriin. Lihasta meiltä toki vielä puuttuu. 



Detan kanssa ollaan hiljalleen palattu tokon maailmaan. Kortisoni on tepsinyt hyvin kipuihin, vaikka se näyttääkin tuovan kurjia sivuvaikutuksia. Treenien jälkeen koira on kuitenkin niin monta päivää kivalla fiiliksellä, etten yksinkertaisesti voi jättää sitä enää kotiin. Tulevaisuus näyttää mitä tapahtuu, mutta koiraa on huomattavasti kivempi katsoa kun se on iloisella mielellä eikä masentuneena kotona.

Sivuvaikutuksena on tullut tärinä ja herkkyys. Koira on jotenkin ahdistunut. Seuraa minua kaikkialle ja ottaa ihan eri tavalla painetta mm. Minean itkemisestä, johon ei tosiaan ennen ole reagoinut ollenkaan. Mieheltä koira myös karkasi lenkiltä, koska hän puhui turhan kiivaasti puhelimeen. Tiesin heti kun sain hätääntyneen puhelun karanneesta koirasta, että kotiin se on tullut ja siellähän tuo nökötti oven takana. 

Ensi viikolla nähdään vielä videoita meidän tokoilusta ja pyrin postailemaankin pariin kertaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti