Heipparallaa, joudutte taas nauttimaan mun kirjotuksista ilman kuvan kuvaa, valitan. Oltiin eilen tytsyjen kanssa Heurekan nurtsilla vierailevien tähtien Heidin ja Flaipan kanssa. Alotettiin molemmat tekemällä yhtäaikaa, mulla oli Debs ja tein kaukot, jäävät ja seuraamispätkiä. Kaikki meni (vielä tässä vaiheessa) tosi kivasti ja etenki seisomaan pysäytykseen olin tosi tyytyväinen. Noh, tän jälkeen Heidi tuli liikkuroimaan meitä, alotettiin seuraamisella, joka oli mun ylläriks tosi kivaa katottavaa. Ainoostaan täyskäännöksissä se irtos pikkasen, mutta mun silmään tosi kivaa tekemistä päänasentoineen ja kontakteineen. Hyvä Debs! Noh, luoksetulossa ekalla kerralla juoksi läpi, vaikka meinas kyllä pysähtyä, no päätettiin ottaa vielä uus yritys ja antaa koiran korjata. Tällä kerralla tietenki pysähty ku seinään. Okei tää siis ei oo kokeessa varma, mutta toivotaan parasta ja pelätään pahinta.
Nouto oli kivaa katottavaa ja Heidi ystävällisesti kerto että heiton pitää mennä 10 m päähän, joten saan tosiaa keskittyä heittämiseen. Mä kuvittelin että avoimessa saa vielä heitellä vähän miten sattuu. Noh, noudossa ei oo mitään ongelmaa, mutta koira pudottaa kapulan ku käännyn sitä kohti ja jos en oo nopee ni se saattaa ehtiä tiputtaa sen ennen ku oon saanu sen kiinni. Tää pitää vielä hioa ennen SM-kisoja. Voisin tänään ottaa sitä vähän kotona naksulla, vaikka ajattelin etten ota mitään.
No niin ja sitte tää meijän murheenkryyni kaukot. Menee siis tosi kivasti jos koira ei paineistu, mutta nyt jostain syystä kaikki oli se mielestä tosi kauheeta, eikä meinannu nousta millään istumaan. Koira vetää korvat taakse luimuun ja kadottaa ihan kaiken järjen, enkä tajua mistä se johtuu? Koitin kehua, olla innostava ja palkata, mutta ei. Pitää siellä koepaikalla tehä sen kanssa muutama kerta ennen kehään menoa, jospa se antais sille uskoa ja intoa. Kaukot mua jännittää ihan hullusti, ne voi joko mennä täydellisesti tai täydellisesti nolllille. Plaah. No mutta päätin eilen, että mennään kokeeseen ilman tavoitteita, hakemaan vaa hyvää fiilistä ja yhteistyötä. Jos saadaan edes jotain onnistuneita suorituksia ni hyvä, mutta nyt keskitytää siihen, että jännittäisin ite vähemmän ja koiralla ois kivaa.
Kokeiltiin myös alotella Detalle tunnaria ja rehellisesti sanottuna siitä ei tullu lasta eikä kakkaa. Neitokainen on tosi huono käyttämään nenää ja voi olla että meijän kannattaa alottaa ihan siitä, että laitan sitä ettimään huoneesta piilotettuja juttuja pelkästään nenällä ja unohdan hetkeks koko tunnarikapulat. Pennusta asti oon tehny noille sisällä namiratoja, mut Luna ettii kaikki nenällä ja D vaan kokeilee katseella montako löytää. Tässä ei siis oo tapahtunu sosiaalistaoppimista :D Täytyis alkaa selvitää eri tapoja opettaa sitä tunnaria ja sitte löytää omalle koiralle se sopivin. Laittakaa tähän postaukseen kommenttia, siitä miten te ootte sen opettanu tai kuinka opettaisitte ni saan vinkkejä.
Tän session jälkeen lykkäsin koiran autoon ja otin tilalle hyvin innokkaan dobermannin. Jostain syystä se oli kentällä ku unelma. Palkkaan nykysin pelkästään patukalla, että vire pysyy korkeella, mutta välillä vähän rauhottelen herkuilla. Pidän sillä vielä hihnaa, vaikken pidäkkään hihnasta kiinni ja heitän patukkaa ja saatan heittää patukan tosi kauas, mistä koira tuo sen mulle taisteltavaks. En kuitenkaa luota siihen vielä niin paljon että voisin päästä sen irti.
Seuraamispätkät oli tosi kivoja, otin myös pysäytyksiä ja muutaman maahanmenon. Nyt täytyy alkaa vahvistaa tota maahanmenoa, että saadaan jäävä ja paikkamakuuseen meneminen kuntoon. Asetin itelleni konkreettiseks tavotteeks 1.9. Espoon kokeen, jonne voitais Lunan kanssa mennä korkkaamaan kisaura. Tein paikkamakuuta suhteellisen tiheellä palkkausvälillä ja ekan 10 sekuntin aikana se ampas innoissaan ylös ja tarjos mulle perusasentoa. Luulen että oon joskus aikasemmin kattonu tätä läpi sormien, koska nyt otin koiraa niskasta kiinni, talutin takasin ja työnsin maahan ni eipä tyttö enää noussu. Tehtiin noin 2 min makuu useesti palkaten, eikä koira noussu edes vieressä juoksevan Flyn leikkiessä. Aikamoista, tässäki uskon että Lunan kanssa auttaa selkeet sävelet ja mustavalkosuus. Joko ei saa nousta tai saa nousta. Oon antanu sille liikaa anteeks, enkä oo vaatinu tarpeeks.
Loppuun tein vielä luoksetulon, jonka perusasento on jo hyvä, eikä koira enää juokse mua päin, ihanaa<3 Heidi myös liikkuroi meille alokasluokan seuraamisen, jonka tein hihnassa seuruuttaen, eli pidin hihnasta kiinni, kun normaalisti se tulee vaan mukana. Oon tosi tyytyväinen tähän, kontakti ja paikka oli hyvät, joskus saatto peppupoikittaa, mutta kokonaisuudessaan onnistunu pätkä. Nyt vaan paljon hommia ni ehkä ollaan syyskuussa valmiita kokeilemaan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti