Tänään käytiin Hennan kanssa tekemässä kahta lajia, tokolla aloitettiin. Detalle ensin seuraamista niin, että Henna naksuttaa oikeasta paikasta. Kyllä se sieltä vielä tulee, toistoja toistoja. Into korvaa meidän tekemisessä järjen ;). Tämän jälkeen noutokapulan luovutuksia. Sain taas (Hennan avulla) "ahaa" -elämyksen. D on palauttanut kapulan ennen siten, ettei ota kontaktia ja tiputtaa sen kun kumarrun kohti. Paineistuu kovasti siitä, että siirryn kropalla koiran päälle. Nämä on näitä pehmeän koiran ongelmia joiden kanssa saa painia. Nyt ohjattiin herkulla koira nostamaan pää ylös, siten että en joudukkaan kumartumaan vaan voin suoraan ottaa kapulan sivulta. Oikein hävettää etten aiemmin tajunnut koko juttua. Koiran on nyt kivempi luovuttaa ja meikäläisen mukavampi ottaa. Jotenkin sitä aina kuvittelee, ettei liikkeessä ole häikkää jos sillä saa avoimessa 9-10, mutta eihän se näin mene.
Agissa keskityin puomin kontaktiin kosketusalustalla. Sieltä ei tulla, vaikka ohjaaja jatkaa liikettä ja härkkii. Yllättävän hienosti D selvisi näistä treeneistä. Aloitin pelkällä alastulolla mutta lopulta tein hypyn kautta puomille. On se pätevä pieni BC.
Kepit oli päivän sana. Ensin kaksi toistoa ilman vauhtia, mutta todettiin, että ne menee jo niin kivasti, että kokeillaan vauhdin kanssa. Putki-hyppy-kepit oikeasti mallikkaasti. Vitsit että jäi treenistä kiva fiilis. Kovalla vauhdilla kepeille ja silti keskittyneesti loppuun saakka. Välillä jäin itse paikalleni ja välillä seurasin koiran rinnalla. Periaatteena on se, että ne suoritetaan oli ohjaaja missä hyvänsä. Alussa mokasin treenamalla aina koira vasemmalla puolella. Kuinkas kävikään kun tokokoiran ohjaaja vaihtoi puolta? No pasmathan siinä meni sekaisin. Nyt on päästy tästäkin ja saatu hurjasti varmuutta. Seuraavaksi aletaan hakemaan niitä vaikeampia kulmia, hui.
Lupailin videoita näytille ja niitä myös tulee tulevina viikkoina. Ne pitää vaan ensin kuvata :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti