sunnuntai 24. toukokuuta 2015

TOKOA, JÄLKEÄ JA ESINEITÄ

Pitkästä aikaa taas tämän blogin puolella. Pitäisi muuten lakata joka kerta sanomasta pitkästä aikaa, ainahan siitä on kulunut tovi jos toinenkin, kun tänne pääsen. Aloitetaan vaikkapa tokosta. Edellinen otsikko "melkein masennus" on saatu kumottua. Ollaan ahkerasti käyty Riikan ja muiden tyttöjen kanssa tokoilemassa ja jälleen alkaa meno näyttää siltä miltä kuuluukin. Oma asenne on myös tuon Riehakkaan kelpien kanssa muuttunut roimasti. Ennen annoin siimaa ja suoraan sanottuna perseillä. Nyt kerron jo autossa istuvalle koiralle, että mennään hommiin ja kontakti sekä perusasento vaaditaan heti kun Fiini on loikannut kontista. Tästä siirrytään tähän käskyllä kentälle. Tähän käskyn aikana saa katsoa ympärille, mutta sivulla on oltava. Jo kolmessa viikossa ahkera treeni on tuottanut tulosta.

Tänään käytiin tekemässä täysin uudella kentällä tokoa. Hitsit että olin ylpeä. Ei ylimääräistä härväämistä, vaan oikeasti hommia koko ajan. Muistuteltiin jääviä, sivu -sanaa, kontaktia ja seuraamista. Hyvillä mielin ajoin metsään tekemään kaksi nakkijälkeä ja esineitä. Aloiteltiin Raisan kanssa tätä meidän maastouraa, josta innostuttiin molemmat melkoisesti. Fiini on nenäkoira, haistelee todella mielellään ja jäljestäminen tuntuu olevan sille helppoa. Tavoitteena on syksyllä käydä suorittamassa BH. Se tuskin on mikään ongelma, kun saadaan tuo pidempi makuu kuntoon.

Yleisesti treenifiilis on loistava. Yhteistyö alkaa vihdoin taas löytyä ja Fiinin kanssa on kiva puuhastella. Ei tarvitse ollenkaan miettiä jaksaako se agilityä ja tokoa samana päivänä, se nimittäin jaksaa. Jaksaisi vielä yönkin. Agilitystä sen verran, että siihenkin saatiin iso boosti kun päästiin vaihtamaan Elina Kaleniuksen nuorten koirien ryhmään.

Nyt vain nautitaan keväästä ja tehdään hommia iloisella mielellä :)

Ja onnea vielä Rieha-mammalle ja Riikalle. Tänään taas uusi titteli, nimittäin KVA ja kelpien rotumestaruus viestiltä. On ne päteviä <3