sunnuntai 29. syyskuuta 2013

VOIttaja

Perjantaina treenailtiin jälleen tokoa ryhmässä. Aloitin Detan kanssa ruudulla. Tiia palkkasi ruudun vierestä namilla ruutuun. Hetki koiralla kesti hiffata, että mistä se palkka nyt tulee, kun normaalisti mamma palkkaa aina itse. Kosketusalustalla homma menee täydellisesti ja nyt olisikin aika alkaa pienentämään alustaa. Muutaman kerran on tehty ilman ja kyllä se keskikohta niinkin löytyy, tosin ei niin varmasti. Kriteerinä mulla on tässä se, että koira pysähtyy itsenäisesti keskelle.

Seuraavana noutokapulan luovutuksia. Hienosti pitää pään jo pystyssä! Edelleen sitä, miettii, että olinpas hölmö, mutta asia on nyt korjattu. Tänään keskityttiin siihen, ettei kapulasta irroteta ilman lupaa. On taas tullut mokattua. Koira on saanut aina palkan siitä että pitää kapulaa eikä tiputa vain harvoin vien liikettä irrotuspisteeseen. Jotenkin sitä itse pelkää kapulan tipahtamista :D No, nyt koiralle ei enää anneta vaihtoehtoja, jos kapula syljetään ennen käskyä niin silloin palkkaa ei tule. Uskomatonta, että sillä "ilmasta koppi" -tekniikalla on saatu avoimesta vielä 10. 

Seuraavana hyppynouto, josta otin pois luovutuksen. Palkkasin koiran jo ennen kuin ehti tuoda kapulaa sivulle. Hienosti hyppää ennen hyppyä ja hypyn jälkeen vaikka heittäisi vähän vinoon. Hyppääminen on Detasta niin älyttömän kivaa :) Ajattelin ensin että otetaan vielä metallinouto, mutta eiköhän tässä ollut noutoa kerrakseen.

Luoksetuloja tehtiin 3 kpl. Kaksi lähelle pysäytystä "maahan" -käskyllä ja yksi kauas "seis" -käskyllä. Seisominen ei ollut ihan niin täpäkkä kuin yleensä, mutta maahan meni ihan ok. Tätä ei ole tehty paljon. Jotenkin luotan makuustoppiin, koska koiralla se tuntuu olevan kaikkein vahvin liike. Kierrättäessä on tehty paljon, muttei liikkeenä.

Loppuun vielä paikkamakuu, jossa ei mitään mainittavaa. 

Tuntui taas kivalta treenata uusia juttuja. Voi se olla, ettei me sitä AVO:n viimestä ykköstä enää tavotella. Kohti uusia tuulia vain!

perjantai 27. syyskuuta 2013

Keskiviikon persjätöt

Nyt on taas kahdet treenit takana ja vihdoin alan päästä hyvään postailutahtiin taas kiinni. Keskiviikkona oli vuorossa persjättöjä tällaisen radan muodossa:


3-6 oli tarjoitus tehdä persjättöjä samoin putkeen ennen viimeistä hyppyä. Tajusin muuten juuri, että pituus olikin ennen putkea eikä sen jälkeen, mutta väliäkös sillä. Keinu otettiin myös erikseen. D suorittaa sen ihan kivasti, mutta täytyy antaa käsky jolla rauhottaa koiran keinulle, muuten tuloksena saattaa olla jotain ihan muuta kuin nätisti suoritettu este. Karjaisen siis jotain, jolla saan vähän kierroksia himmattua :)

 Rehellisesti täytyy sanoa tuosta pätkästä, että noin nopean koiran kanssa ei ole mahdollista päästä tuonne viimeiselle esteelle persjätöllä, joten lintsasin vähän. Tai voihan se olla että joku siihen kykenee, mutta sen haluan nähdä! Eihän noita kukaan oikeasti noin tekisi, mutta nyt treenattiinkin ohjaustekniikkaa, hauskaa se oli. D oli aivan mahtava. Parasta on ehkä se, että alan luottaa koiraan, eikä enää tarvitse varmistella sitä, että hyppääkö se nyt vai ei. Kyllä se sieltä vaan todistetusti tulee. Voisi kokeilla tätä joskus omankin ryhmän kanssa.

Loppuun tehtiin vielä puomia ja keppejä. Hommahan alkaa sujua.

tiistai 24. syyskuuta 2013

Tokoa kera agilityn

Tänään käytiin Hennan kanssa tekemässä kahta lajia, tokolla aloitettiin. Detalle ensin seuraamista niin, että Henna naksuttaa oikeasta paikasta. Kyllä se sieltä vielä tulee, toistoja toistoja. Into korvaa meidän tekemisessä järjen ;). Tämän jälkeen noutokapulan luovutuksia. Sain taas (Hennan avulla) "ahaa" -elämyksen. D on palauttanut kapulan ennen siten, ettei ota kontaktia ja tiputtaa sen kun kumarrun kohti. Paineistuu kovasti siitä, että siirryn kropalla koiran päälle. Nämä on näitä pehmeän koiran ongelmia joiden kanssa saa painia. Nyt ohjattiin herkulla koira nostamaan pää ylös, siten että en joudukkaan kumartumaan vaan voin suoraan ottaa kapulan sivulta. Oikein hävettää etten aiemmin tajunnut koko juttua. Koiran on nyt kivempi luovuttaa ja meikäläisen mukavampi ottaa. Jotenkin sitä aina kuvittelee, ettei liikkeessä ole häikkää jos sillä saa avoimessa 9-10, mutta eihän se näin mene.

Agissa keskityin puomin kontaktiin kosketusalustalla. Sieltä ei tulla, vaikka ohjaaja jatkaa liikettä ja härkkii. Yllättävän hienosti D selvisi näistä treeneistä. Aloitin pelkällä alastulolla mutta lopulta tein hypyn kautta puomille. On se pätevä pieni BC.

Kepit oli päivän sana. Ensin kaksi toistoa ilman vauhtia, mutta todettiin, että ne menee jo niin kivasti, että kokeillaan vauhdin kanssa. Putki-hyppy-kepit oikeasti mallikkaasti. Vitsit että jäi treenistä kiva fiilis. Kovalla vauhdilla kepeille ja silti keskittyneesti loppuun saakka. Välillä jäin itse paikalleni ja välillä seurasin koiran rinnalla. Periaatteena on se, että ne suoritetaan oli ohjaaja missä hyvänsä. Alussa mokasin treenamalla aina koira vasemmalla puolella. Kuinkas kävikään kun tokokoiran ohjaaja vaihtoi puolta? No pasmathan siinä meni sekaisin. Nyt on päästy tästäkin ja saatu hurjasti varmuutta. Seuraavaksi aletaan hakemaan niitä vaikeampia kulmia, hui.

Lupailin videoita näytille ja niitä myös tulee tulevina viikkoina. Ne pitää vaan ensin kuvata :)


sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Keuruu piirinmestaruuskoe

Noniin nyt on kisa takana ja vihdoin kuivissa vaatteissa, ruokittuna ja peiton alla. Koe meni tuloksellisesti nappiin, mutta suoritus tuntu omasta mielestä kamalalta. Koira kirjaimellisesti meinas lähteä lapasesta.  Jostain syystä mun MUKA ei niin häiröherkkä BC, oli sitä mieltä, että kaikki kehän laidalla on niin mielenkiintosta.

Homma alko paikkamakuulla, eikä neiti näpsä meinannu mennä edes perusasentoon. Noh, vähän turhankin painokkaalla käskyllä sain pysymään nätisti ja vielä ensimmäisellä käskyllä maahan. Tän suorituksen jälkeen ei ollu helppo kasata itteään ja mennä puhtaalta pöydälle yksilöliikkeisiin. Seuraaminen tuntu aivan hirveeltä. Koko ajan mietin, että koska D ampasee jonnekkin, mutta eihän se käskyn alta lähde, onneksi. Tuomari anto tästä yllättävän hyvät pisteet, vaikka muuten linja oli enemmän tiukkaa kun löysää. Tykkäsin kyllä siitä, että linja oli kaikille sama.

Maahanmeno varma ja hyvä, siirtymät vaan jokaisiin liikkeisiin hirveitä. Luoksetulo meni ilmeisesti kivasti, koska yleisöstä kuulu taputusta. Omaan silmäänkin oikein kiva :) Noudossa koira sikaili kyllä aivan täysillä. Tämä meidän muka niin vahva liike. Ei lähtenyt ensimmäisellä käskyllä ja paineistu muka niin kovasti mun kumarruksesta, että nappasin ilmasta kiinni. Hypyssä lähti kaksoiskäskyllä ja istuminen luokattoman hidas.

Meidän täytyy nyt vaan oikeesti alkaa treenata eri kentillä ja häiriöissä. Sitä on tehty ihan liian vähän. Muita treenattavia juttuja on edelleen seuraaminen ja kapulan luovutus. Tuloksena meille siis yksilön 3. sija ja joukkuepronssi :) Tyytyväinen tähän täytyy olla, on mulla kyllä vaan hieno koira <3

Paikkamakuu 10

Seuraaminen 8 1/2

Liikkeestä maahan 9

Luoksetulo 10

Liikkeestä seisominen 8 1/2

Nouto 6

Kaukot 9

Hyppy 6

Kokonaisvaikutus 8

Yhteensä 171 pistettä, I tulos.


lauantai 21. syyskuuta 2013

Kennelyskä? ja valmistelutreeni

Keskiviikkona skipattiin agility, koska D oli jotenkin kummallisesti köhiny pari päivää. Köhimistä tuli ehkä muutaman kerran päivässä, joten henkilökohtasesti en usko sen olevan kennelyskä. Koira on myös ihan normaali ja sillon kun se köhäsee ääni on kuiva. Ajattelin, että jos on joku lievä versio kyseessä, en viitsi lähteä hallille sitä tartuttamaan. Parempi olla varma kun kokeilla.

Eilen oltiin tokoilemassa ja ajattelin ottaa pari liikettä ennen koetta. Liikkeestä seisominen ja luoksetulo ekassa osassa, toisessa nouto ja hyppy. Seisomisessa ennakoi tietenkin istumista, koska sitä on nyt työstetty paljon. Toisella ymmärsi että kyse on samasta vanhasta jutusta, joten tuskin tekee tätä kokeessa (toivottavasti). Noudossa koira kuuli toiselta kentältä painokkaan maahan käskyn ja pamahti maate kapula suussa. Näitä pitää treenata. D ei oo tottunu muutenkaan mataliin ja "käskeviin" käskyihin, joten paineistuu niistä herkästi. EVL:ssä tulee paikkamakuussa ongelmia, jos ei nyt oteta näitä asiaksemme. Hyppy oli oikein mallikas samoin luoksetulo :)

Perään tein vielä muutaman toiston ruutua ja kerran liikkeenä alusta loppuun ilman kosketusalustaa. Kyllä se vaan jo osaa sen. Tietenkin varmistelua kaivataan, mutta hienosti suorittaa jo kokonaisen liikkeen. Maahan en viitsi ruutuun käskeä koskaan treenausvaiheessa. Detan maahanmeno on niin vahva, että neiti tekee sen kyllä tilanteessa kuin tilanteessa ja näin uskon ennakoinnin pysyvän kurissa.

Ihan loppuun vielä kokeenomainen paikkamakuu kehääntuloineen. Pidin koiran kontaktia koko ajan yllä, koska jos se pääsee katkeamaan ensimmäinen käsky jää rekisteröimättä. On niin turhaa menettää 2 pistettä tuplakäskystä. Palatessa koiran viereen menin ensin taakse ja nostin vasta muiden käskyn jälkeen. Kyllä oli D pätevä <3

Tänään meinaan ottaa täällä meidän suuressa olkkarissa muutaman liikkeestä seisomisen ja kapulan pidon kun kumarrun kohti, max. 5 min. Näillä eväillä huomenna Keuruulle!

maanantai 16. syyskuuta 2013

Tilannekatsaus tokoon

Kyllä tän blogin päivitys on nyt jäänyt säälittävän vähälle, etenkin kun ollaa treenattu ihan kivasti, vähintään kolme kertaa viikossa. Keskiviikkona ei päästy agiliitämään, koska allekirjoittanut poti vällyjen välissä kuumetta. Perjantaina kuitenkin saatiin tosi hyvä tokotreeni ja jäi tosi kiva fiilis sunnuntain kokeeseen.

Alotettiin seuraamisella, jossa Emmi naksutteli meille oikeeta paikkaa, kriteerinä pelkkä paikka. Ihan kivoja pätkiä ja kontakti sekä vire pysy hyvin yllä. Edistäähän se edelleen rumasti, mutta hiljalleen. Tän jälkeen tein jäävejä sekotellen. Istuminen ei vielä kentällä menny ihan samalla tavalla kun kotona, mutta mun peruuttaessa D teki tosi nopeita istumisia. Otin jo näin aluks kriteeriksi sen, etten palkkaa hitaasta suorituksesta.

Luoksetulon stoppeja tehtiin muutama (2 kpl) sivupallopalkalla. Kaveri siis heittää pallon kohti koiran kylkeä. Ihan ok, stopit, ei valittamista. Loppuun vielä paikkamakuut ryhmässä. Tehtiin oikeasti kokeenomainen ihan kehääntulotarkastuksineen ja alkupuheineen. Meillä on ollu aiemmin ongelmana se, että D laskee odotellessa virettä ja keskittyy muihin tapahtumiin. Liian usein tää johtaa siihen, että koira menee maahan vasta toisella käskyllä. Nyt herättelin aina kun kontakti katkesi ja sain ensimmäisellä käskyllä maahan. Pääsin palkkaamaan tästä. Muut teki vielä toisen kierroksen, mutta mä päätin jättää tohon. Meillä ei oo tarvetta tehdä pitkää aikaa yms. kommervenkkejä, koska paikkamakuu on neidillä tosi vahva. Koira on kuulemma henkisesti mun kanssa piilossa.

Sunnuntain tavoitteena on saada rentoutta ohjaajalle ja tehdä ehjä suoritus. Mitään pisteitä me ei tällä kertaa lähdetä hakemaan, kun se ykkönen kerran on jo plakkarissa. Rennoin mielin ja ilolla.