sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Vauhdikas viikko

Kulunut viikko on ollut melkoisen vauhdikas ja väsyttävä. Detalla on tosiaan taas hiiva uusinut, joka tosin on jo paljon parempi, eikä enää kutise. Samaan syssyyn saatiin 3 päivän ärhäkkä ripuli, juurikin tälle vanhemmalle yksilölle. Eikä siinä vielä kaikki, Fiini tipahti treeneissä kyljelleen maahan, jonka johdosta etutassun ylin antura aukesi. Olin oikeasti varma, että koiralla meni vähintäänkin jalka poikki, ainakin huudosta päätellen, mutta lopulta kyseessä oli vain pieni ruhje, onneksi. Koira siis loikkasi palkkauksen jälkeen mua vasten ja jotenkin kääntyi ilmassa, niin että tipahti. Kääntelin, painelin ja vääntelin kotona jalkaa, mutta mikään ei aristanut. Lopulta sitten löysin tämän ruhjeen, jonka suihkutin haalealla vedellä ja laitoin päälle Cothivetin. Kotikonstein selvittiin tästä "vammasta" tällä kertaa.

Tällä viikolla ollaan treenattu paljon. Maanantaina tosiaan käytiin agilityssä. tiistaina tokoilin kotona, keskiviikkona kentällä kimppapaikkamakuissa, perjantaina kisatokoryhmässä ja eilen vielä käytiin Riikan kanssa tekemässä viestin alkeita riiviölle.  Viesti vaikuttaa kyllä hauskalta lajilta ja Fiini oli hommasta tosi innoissaan. Kerran pysähtyi miettimään, että mikähän juttu tää nyt oli, mutta kutsuttaessa jatkoi saman tien matkaa, täysillä tietenkin.

Tokossa ollaan tahkottu peruasentoa, juostu täysillä ruutuun (jota muuten alkoi tarjoamaan ruudun läheisyydessä täysin itsenäisesti, joten naksuttelin myös paikkaa keskelle), harjoiteltu kosketusalustaa, kaukoja ja liikkeestä maahanmenoa. Detan kanssa tein ruutua, liikkeestä istumista, kaukoja ja paikkamakuut ryhmässä. Eräs nainen tuli treenin jälkeen huolissaan kysymään, että kuinka vanha koira on, kun tehtiin 4 min piilopaikkamakuu ryhmässä. Kerroin, että koira on kohta neljä, eikä suinkaan pentu, kuten hän oletti. Tuo karva kieltämättä vähän hämää.

Tänään ajattelin vielä käydä tokoilemassa ja huomenna taas agiliidetään. Ensi viikolla mennäänkin sitten moikkaamaan Fiinin kasvattajia Erjaa ja Tapsaa. Fiini jää sinne hyvään huomaan, kun me mennään katsomaan tokon SM-kisoja ja kannustamaan kaverit hyvään suoritukseen. Vähän harmittaa, ettei olla tänä vuonna niissä gameissä mutta, ehkä ensi vuonna.

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Juhannus + päivitys

Jälleen on viimeisestä päivityksestä roimasti aikaa. Uusi työ, lifestyle -blogi, lapsi ja kaksi koiraa vaativat veronsa, mutta en valita. Tällä hetkellä elämä on parempaa kuin aikoihin. Olen onnellinen. Pieni ihmisneiti on ollut tämän viikon kipeänä, joten nyt on aikaa tänne myös vähän rustailla.



Aloitetaan Detasta:

Detan kanssa on kisattu 5 starttia agilityä, joista tuloksena viisi hyllyä. Se ei kuitenkaan kerro täysin ratojen tasosta. Mikkelissä D kisasi hienosti, mutta jostain syystä ei tajunnut keppejä kummallakaan radalla. Tähän voi olla syynä aurinko, erilaiset kepit tai oikeastaan mikä tahansa, mutta näin on kuitenkin nyt näppylät. Koira ei nähnyt keppejä siis ollenkaan. Juoksi täysillä ohi, vaikka normaalisti hakee mielellään. Muuten radat menivät kivasti ja ohjauskin oli huomattavasti parempaa kuin ensimmäisissä kisoissa.

Treenit sen sijaan ovat menneet täysin harakoille. Hormoonihirviö on taas aloittamassa juoksuja, joten tokosta ei voida edes keskustella ja agilityssäkin joudutaan käymään melkoista tahtojen taistoa. Nenä maassa koko ajan ja korvat jossain aivan muualla (niille siis, jotka eivät Dettaa tunne, tiedoksi, että Detta ei haistele koskaan). Maanantain treenit tosin olivat poikkeus. Koira oli aivan mahtava! Jäi taas sellainen fiilis, että tämän takia tätä tehdään.

Terveys on reistaillut. Hierojalle pitäisi päästä ja takatassuissa on niin paha hiiva, että anturat ovat täynnä haavoja. No, Malaceb kuuri aloitettiin eilen, joten ensi viikolla varmasti ovat jo paremmat.




Fiini:

Fiipun kanssa käytiin treenaamassa kunnolla (kentällä) viime viikolla. Perusasentoja, jäävejä, paikkamakuuta ja ruutua. Koira tekee kyllä kivasti ja uskomattomalla asenteella. Päätin myös, että Fiinin kanssa aletaan syksyllä tekemään hakua. Allekirjoittaneella on joka toinen viikonloppu lapsivapaata ja keskiviikko illat, joten haku ja jälki saavat vakituiset paikkansa kalenterissamme. Kyllä sitä aikaa vaan riittää kun nipistetään jostain muualta.

Fiini on muutenkin erittäin mallikelpoinen puolivuotias. Pentu jaksaa hyvin olla työpäivät pissimättä, kulkee portaissa nätisti takana, odottaa ruokaansa, ei välitä ohikulkijoista ja uskoo kun sanotaan. Tämän takia bordercollie ja kelpie ovat juuri NE rodut! Villeimmillään ja ärsyttävimmilläänkin ne osaavat käyttäytyä, edes jotenkin. Joskus sitä vaan unohtaa, että ovat vielä ihan pentuja.

Jos jotain niin liikuntaa tämä konkkaronkka on saanut. Joka päivä vähintään 1,5 h vapaana metsässä (eilen 2,5 h) peuhaten.