keskiviikko 29. elokuuta 2012

Treeniä aamusin

Heipparallaa, ollaan nyt käyty maanantaina ja tänään aamusta treenailemassa. Mun aamuhan ei siis välttämättä oo muiden aamu, mutta heräämisen jälkeen :) Maanantaina tein D:n kanssa kisanomaset treenit ja toin vaihtelevuutta seuraamiseen. Huomaan kyllä ite että mun tokointo alkaa olla siinä mallissa, ettei ehkä edes kannattais treenailla :D Noh, käydään nyt ne kokeet ja sitte lopetellaan hetkeks. Aloin käyttää nyt tokoilussa pehmeetä patukkaa, koska koira tykkää myös taistella ni kokeillaan miten tää lähtee sujumaan :) Luoksetulon pysäytys on aivan järkyttävä, koira kyllä pysähtyy mutta valuu ja valuu, koska vauhti on niin kova. Huomenna ajattelin treenailla pelkästään sitä ja jättää kokeenomaset sikseen. Huomenna on siis meijän vika treenipäivä ja sen jälkeen vaan lepäillään ennen koetta.

Aksaa tein tietenki viikonlopun innottamana ja mun neitokainen teki 8 keppiä täydellisesti! Loistavaa! En palkkaa koiraa huonoista toistoista enkä myöskään ohjaa kädellä vaan annan koiran edetä itsenäisesti. Aloteltiin myös vähän keinua, hidastin ite keinun alasmenoa kädellä, eikä koira säikähtäny ollenkaan. Kontaktin tarjos itsenäisesti kun sanoin tassut. Ilmeisesti se on hoksannu että tietynlaisilla pinnoilla ne kontaktit tulee aina tehä :) Tein myös vastakäännöksiä, vippauksia ja syläreitä putken ja hypyn kanssa. Kivaa oli :)

Lunan kanssa mulla ei ollu lainkaan suunnitelmia, ajattelin tehä senki kanssa vähän aksaa. Kokeilin sylikäännöstä ja pyörittelyä herkun kanssa ilman mitään esteitä, mutta jostain syystä en saanu sitä millään kääntymään toiseen suuntaan. Ohjurin kanssa koira teki myös ylimääräsen käännöksen eikä kääntyny suoraan. Joko mussa on vika tai koiran fysiikassa, mutta kivaa se oli. Muistuteltiin myös putkeen menoa. Luna ei oo koskaan ennen menny mutkaputkeen, nyt siinä ei kuitenkaa ollu mitään ongelmaa vaan koira juoksi putkiin onnellisena. Se on jotenkin niin paljon ennakkoluulottomampi kun ennen. Koira oli selkeesti kyllä väsyny viikonlopun hoidosta, joten treenipätkä ei ollu kovin pitkä.

Tänään alotettiin Debsin kanssa taas kokeenomasella tokoilulla. Jouduin aluks komentamaan pari kertaa ihan kunnolla, koska viereisellä kentällä tehtiin aksaa, eikä koira meinannu millään jaksaa keskittyä. Noh, luulen että oon joskus ton koiran kanssa ihan liian varovainen, se kestää kyllä pienen komentamisen ja tekee sen jälkeen ihan kivastikki. Annan sille ehkä liikaa anteeks ku kuvittelen sen olevan jotenki överipehmee. Seuraaminen oli kivaa lopulta, luoksetulo valu edelleen, mutta kaikki muut liikkeet meni kivasti. En siis tietenkää tehny ihan kaikkia, mutta seuraaminen, liikkeestä maahan, hyppy ja luoksetulo toimi.

Tän jälkeen vein Detan autoon ja kokeilin Lunan kanssa. Neitokainen oli päättäny ettei pysty keskittymään mihinkään, joten laitoin sen takas autoon ja otin jälleen Detan. Detta teki tänään kaikkia keppejä onnistuneesti, mun täytyy vaan käyttää enemmän etupalkkaa, koska kun se on koira jaksaa tehä kepit loppuun asti, kun ei kaks vikaa jää tekemättä. Toki siellä vois kohta varmasti alkaa käyttää jo seuraavaa estettäki joka toimis loistavasti palkkana. Meillä on kepit aivan viittä vaille valmiit :) Oon niin ylpee tosta pienestä! Tän jälkeen keinulle, joka menee jo itsenäisesti ja kivasti. Kovalla vauhdilla ei vielä olla kokeiltu eikä yhdistetty muihin esteisiin, mutta viittä vaille valmis sekil Ajattelin myös että ois kiva kokeilla A:ta ja näinpä kokeilin. Sanoin vaan koiralle kiipee ja osotin A:ta, hahah tää oli varmasti kaikkien sääntöjen vastasesti tehty, mutta koira kiipes sinne vauhdilla ja mä jäin seisomaan ihmeissäni alas. Kävelin toiselle puolelle ja siellä koira makas ottamassa kontaktia :D En oo ollenkaan varma onko Heidi tehny sitä jo sen kanssa, koska ei se voi tehä estettä noin jos ei sitä oo sille koskaan opetettu? Vai voiko? Noh meillä on siis täysin valmis A. Yhdistelin sitä hyppyihin ja putkeen ja palkkailin kontakteista, aikamoista.

Lunan kanssa kokeiltiin tänään keppejä ihan käsiohjauksella ja se teki tosi kivasti. Jälleen kerran ennakkoluulottomasti, eikä ollenkaan kummastellu. Tän lisäks tehtiin putkea ja yhtä hyppyä. Sen kanssa on oikeesti nykyään tosi kiva tehä töitä kun se ottaa koko ajan itsenäisesti kontaktia, sitä voi pitää irti, eikä se lähe minnekkään vaikka vieressä tapahtuis mitä. Sille on viimesen puolen vuoden aikana tullu selkeesti aivot :) Ei meillä agissa mitään tavotteita oo, kuhan vaan hömpötellään ja pidetään kivaa. Tänään oli tosi hauskat ja hyvällä fiiliksellä tehdyt treenit, Detan kanssa oikeesti edetään ja Lunan kanssa meillä on kivaa. Mikäs sen parempi tapa alottaa päivä.

sunnuntai 26. elokuuta 2012

Leiriohjaajien ikioma leiri

Noniin, nyt on kotiuduttu ja toivottavasti taas hitusen viisaampana ja parempana kouluttajana. Sain kyllä viikonlopun aikana uskomattoman hyviä vinkkejä ja meinaan heti huomenna mennä niitä hyödyntämään. Kerron tässä postauksessa nyt lyhyesti leiristä ja muutamasta sen herättämästä ajatuksesta. Eilen alotettiin koulutukset Nina Frantsin ja Satu Hillin opeissa agilityllä. Ninan kanssa tehtiin hyppyrataa ja Satun kanssa sai valita oikeestaan mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Mä valkkasin tietysti kepit. Noh, mutta Ninan kanssa alotettiin. Laitan teille radasta kuvan tänne myöhemmin, mutta ohjaukseen kuulu paljon valsseja, irtoomista ja persjättö. Noh, D:n kanssa meni ihan kivasti. Mun ongelmana on vaan se, että en luota tohon koiraan, vaikka se osaaki suhteellisen itsenäisesti suorittaa esteitä. Jotenki kuvittelen, ettei se tuu sieltä mun ohjaamalla tavalla ja kuvittelen että mun on oltava tosi lähellä estettä, vaikka totuus onki ihan toinen. Ajattelen että mulla on koko ajan kiire seuraavalle esteelle, vaikka mulla on ihan hyvin aikaa, kun en vaan ohjaa koiraa nenästä pitäen. Yllättävän kaukaa koira ottaa käskyjä ja suorittaa esteitä, oon oikeestaa aika ihmeissäni.

Ajattelin huomenna tai ylihuomenna käydä tekemässä pätkiä tältä radalta, joten laitan sitte ne kuvat ja analysoin vähän enemmän. Joka tapauksessa mun tuntemukset sieltä Zelkon koulutuksesta vahvistu: mun ei oikeesti tarvii edes mennä kovin lähelle niitä esteitä, ohjata vaan koira suorittamaan se. Tästä on hyvä jatkaa.

Satu taas anto mulle uusia fiiliksiä keppeihin ja saatiinki Detta pujottelemaan muutaman kerran onnistuneesti niitä 6 kpl. Tärkeimpänä nyt se, että EI kädellä ohjausta, koska se on myöhemmin häivytettävä. Eikä mun tartte koko ajan varmistella koiran vieressä. Ekaan väliin laitettiin namialusta, koska koira ei hakenu sinne läheskään joka kerta oikein. Satu myös muutaman kerran jarrutteli koiraa hihnalla ja pakotti keskittymään. Tän jälkeen homma alko toimia, koira mietti ja teki oikein. Palkka tuli vasta siitä kun homma oikeesti toimi. En sais ite palkata sitä ollenkaan kädestä, koska D on tokokoira ja ottaa muutenki paljon kontaktia, eikä se kepeillä oo tarkotus, joten mietin vähän tätä että miten saan sen palkattua niin että palkka tulee vaan onnistumisesta, eikä mun kädestä jos treenaan yksin. Meinaan kokeilla namipurkkia niin, että se on kiinni ja käyn avaamassa purkin jos homma onnistuu. Koira nimittäin varastaa muuten joka kerta alustalta.

Agility on kyllä niin parasta, on ihanaa ku koiraa ei tartte motivoida vaan sen mielestä kaikki on aina kivaa. Saa tehä ja juosta sydämensä kyllyydestä. 

Tänä aamuna meillä piti olla Seppo Hurstin koulutus, mutta eipäs ollukkaa. Nina vetiki meille agiikoulua, jossa tehtiin 3 erilaista harjotusta. Ensin kaikki pelkällä namilla, sitte siivekkeellä ja sitte oikeella hypyllä. Alotettiin sylärillä. D oli aluks tosi tosi energinen ja mun piti kasata itteni, että koira malttaa keskittyä. Tehä hitaasti ja pakottaa koira ajattelemaan. Noh, tää alko nopeesti onnistua ja onnistu ohjurinki kanssa oikein mallikkaasti. Tokana oli poispäinkäännös, jonka hoksaamiseen mulla meni hetki. En antanu koiralle tarpeeks selkeetä ohjetta, mutta Ninan neuvoilla homma alko sujua. Oli tosi hankalaa kuljettaa koiraa oikeella puolella kädessä, kun se hakee automaattisesti koko ajan vasemmalle. Ehkä me päästään tästä ja D oppii erottamaan vielä lajit. Ohjuriin tää oli suhteellisen helppo liittää ku hoksasin vaan ite homman. Vikana oli muistaakseni vippi (onkohan sellasta olemassa :D), joka meni koiralta ku vettä vaan. Ollaan tehty joskus pentuaikoina noita pyörimisiä ja kääntymisiä ties minne suuntiin ja ilmeisesti koira muisti ni hyvin. Ohjurin kanssa myös hienosti :) Lopuks laitettiin mutka putki, jonka jälkeen oli yks hyppy. Koirat lähetettiin ensin putkeen, tehtiin hyppy, jollaki näistä kolmesta tavasta ja sitte uuestaan samaan putkeen (ei tietenkään vipissä). Noh, syläri meni hienosti, ei ongelmaa, samoin vippi. Poispäin käännöksessä oli ongelmia, koska katoin hyppyä ja tottakai koira menee sillon ja hyppää sen. En vaa luottanu siihen, että koira tulee mun käteen, jos katonki suuntaan jonne oon menossa enkä koiraan. Noh, Nina sitte sano, että mun täytyy tietää montako sormea sillä on pystyssä kun koira tulee, eli kattoa menosuuntaan ja kappas homma onnistu. Saatiin muutama hyvä toisto loppuun ja koin taas sen Ahaa-elämyksen: LUOTA SIIHEN KOIRAAN!

Päivän lopuks Marko Koskensalo tulo pitämään meille luentoa, jossa puhuttiin vähän koiran luonteista, treenattavuudesta, harrastusominaisuuksista yms. Täällä sain myös niitä oivalluksia, tosin nyt mietin asioita paljon enemmän tokon kannalta. Detalle ois ehottomasti saatava sama tunnetila kisoihin ku treeneihin, meijän suorituksista kisoissa ja treeneissä ei nimittäin voi puhua edes samana päivänä. Seuraamiseen ois saataava tunnetta, vaadittava koiralta ja tuotava haasteita, ettei koira ala lahnaks. Tähän meinaan ottaa terävät käännökset, kokeilla taistelupalkkaa ja tehä treenistä mahollisimman ennalta-arvaamattoman. Täytyy myös tehä lisää kisanomasta treeniä ja pitää tauko ennen koetta, muuta ei taida tähän hätään ehtiä.

Lunan kanssa alotetaan hiomaan poikittamista pois ja siirretään päätä vähän taaksepäin, se nimittäin vaikuttaa poikittamiseen. Kovalla taistelutaholla saan sille kivan treenin ja kokeilen myös kovassa vireessä nopeita maahanmenoja.

Vääriin liikkeisiin kokeissa on Koskensalon mukaan syy se, että koiralla on väärä tunnetila. Nollattava liike ei tällöin oo sama (jos käy useemmissa kokeissa), koska koira nollaa liikkeen vaikka osaakin sen ja tietää mitä pitää tehdä. Tässä siis edellytyksenä se, että ohjaaja toimii aina samalla tavalla, eikä ohjaajan viestit vaikuta koiraan. Tunnetilakoulutukseen pitäis panostaa tosi paljon ja saada koira toimimaan täysin samalla tavalla kokeessa kun treeneissä, tästä tulee taas se koevarmuus, jota jokainen ohjaaja tavottelee. Tunnetilan treenaamiseen vaaditaan paljon enemmän ku ite liikkeiden.

Hmph... paljon siis asiaa ja ehkäpä just sellasia juttuja, joita tarttinki tähän hetkeen. Näillä ajatuksilla huomenna treenailemaan :)

keskiviikko 22. elokuuta 2012

Oppia Kroatiasta

Olin maanantaina tosi onnekas ja pääsin kuuntelemaan agilityhuipun Zelko Goran oppeja. Sain tosi paljon uusia ideoita ja huomasin kuinka paljon eri maiden ohjaustyylit voi erota toisistaan. Zelko ohjaa koiraa paljon kauempaa ja panostaa koiralle esim. oikeen ja vasemman erottamiseen. Koiralle annetaan muutama metri ennen estettä käsky, eikä ohjaajan tartte nenästä viedä sitä, vaan koira suorittaa tehtävän ja sen jälkeen palaa kohti ohjaajaa. Näin ohjaaja ei hidasta koiraa vaan koira pystyy koko ajan tekemään omalla nopeudellaa. Tää on meille kyllä kullan arvonen vinkki ja meinaan alottaa heti ens viikolla Detan kanssa treenit tähän tyyliin.

Paljon muitaki hyviä huomion arvosia juttuja tuli, mutta tää oli ylitse muiden ja sai mussa aikaan ahaa-elämyksen. Tosta alla olevasta linkistä löytyy Zelkon sivut, joilta näkee videoita yms, kannattaa käydä kattomassa :)

http://www.zeljkogora.com/index.html

Sain myös nähä tosi taitavia suorituksia ja ihailla hienoja koiria. Mikäs nostaakaan enemmän treeni-intoa ku tällanen? :)

Hyvästi tokoilu tervetuloa agility.

Noniin nyt voin kertoa, että tällä tytöllä on pinna sen verran täynnä koko tokohommia, että meinataan vaihtaa ainaki seuraavaks vuodeks lajia. Toki me tokoaki vielä jonkun verran puurretaan mutta ei enää päälajina. Koe meni suoraansanottuna aika pipariks, oppiahan tuli jälleen paljon. Koe alko siis alokasluokalla, jossa Luna oli. Jo alkuun tuomari ja liikkuri anto ristiriitasia ohjeita, liikkuri kehotti pitämään pannasta ennen hyppyä kiinni kun taas tuomari oli sitä mieltä ettei pantaan saanu koskea. Liikkeiden järjestys oli vaihdettu ja kehääntulotarkastus oli niin, että kaikki seiso koirinensa rivissä. Yritin kysyä että onko meillä vielä erikseen toinenkin tarkastus, mutta toimitsija ei osannu asiaan vastata.

Liikkeet ja yhteistyö oli kyllä multa ja Lunalta aivan hukassa. Koira reagoi mun jännitykseen niin kovasti, ettei pystyny toimimaan oikeestaan ollenkaan. Paikkamakuu on ainut johon voin olla tosi tyytyväinen, joo se kyllä piippas lopussa, mutta maltto maata koko 2 min paikallaan. Jotain on siis tehty oikein :) Koiran virittely meni kivasti ja ennen kehää Luna teki hienoja suorituksia, mutta kehässä mun jännitys ylty liikaa. Kuumuus teki myös tehtävänsä, koska koira ei toimi treeneissäkään helteellä ni miten voin kuvitella että se kisatessa toimis? Hmph... no joka tapauksessa meijän kisaura on nyt korkattu (ja kenties lopetettu) tuloksella ALO3. Laitan joskus tarkemmin pisteet esille, mutta mulla on edelleen paperit autossa.

Tosiaan unohdin vielä kertoa että tuomari oli sen verran reilu, että anto meille kokonaisvaikutuksesta NOLLAN, ja meinas kuulemma koko kokeen ajan hylätä meijän suorituksen kun pidin pannasta kiinni. Paikkamakuu oli viimesenä vuorossa ja tuomari sanoi yksilösuorituksen lopuksi, että JOS meinaan vielä tulla paikkamakuuseen, en saa koskea koiran pantaan. Ilmeisesti tää oli vinkki, ettei meijän tarttis siihen osallistua, mutta itsepäisesti menin silti, koko rahan edestä. Periaatteesta en koskaan kritisoi tuomaria, eikä mulla aiemmin oo ollu siihen aihettakaan, mutta nyt täytyy kyllä sanoa, että tuomari oli todella ilkeä kommenteissaan, eikä selkeää linjaa arvostelussa näkyny. Alokasluokassa voi jopa sanoa, että todella epäreilusti jako pisteitä, avoimessa ei niinkään. Omasta tuloksesta ei toki voi syyttää tuomaria, oltiin kiistatta huonoja, mutta mun mielestä tsemppaus ja positiivisuus on huomattavasti tärkeempää alokasluokassa kun jatkuva kritisointi ja ilkeily. Itku kurkussa pois kehästä ja autossa muutama kyynel, koitappa siinä sitte kasata päätä enää toisen koiran kanssa tekemiseen.

Noh, tän jälkeen oli siis Detan vuoro. Tiesin ettei kokeesta voi tulla mitään, koska mua otti niin paljon päähän mun ja Lunan tekeminen. Tästä opinki sen, etten koskaan ilmota kahta koiraa samaan kokeeseen. Paikkamakuussa D ei menny ensimmäisellä maahan, mutta muuten taas täydellinen makuu, joten arvosana 8. Muista arvosanoista muistan että luoksetulosta saatiin 6, vaikka koira pysähty, valuhan se, mutta pysähty, johon ei voi olla ku tyytyväinen. Noudosta 9 1/2, ei kertonu mistä puolikas lähti, mutta ei ainakaan ilkeilly tän liikkeen jälkeen, josta ei voi olla kun ilonen :). Lähes tulkoon jokaisen liikkeen jälkeen sain pistävän kommentin, joista ei kyllä kovin kivaa mieltä saanu.

D oli kaikkien liikkeiden ajan aika lahna, tehään yksinkertasesti liian vähän palkatonta treeniä ja se näkyy koirassa. Kuumuus toki vaikutti myös tähän suoritukseen, mutta en saanu mitenkään pidettyä virettä ylhäällä koko suorituksen ajan. Seuraavien viikkojen projektina onki nyt tehä sitä palkatonta, jonka alotin maanantaina. Koirat oli kyllä selkeesti väsyneitä, eikä mun ois kannattanu mennä ollenkaan. Koko toko söi multa hermot, eikä treenistä jääny todellakaan hyvä mieli. Siks päätinki nyt että me otetaan tokoloma ja tehään sitä aina ku meitä huvittaa. Meinaan panostaa aksaan nyt kunnolla ja alkaa oikeesti treenata sitä, ehkä siinä pääsee vielä joskus kisailemaanki. Niin joo ja Detalle tulos AVO2, jäätiin 0,5 pistettä kolmannesta sijasta, joten en oo varma tuliko yhtään ykköstä?

D on ilmottu kahteen kokeeseen syyskuun aikana ja sen jälkeen loppuu meijän tokoilu. Meinaan pitää sen taas vähintään 3 päivää levossa ennen koetta ja treenailla nyt niitä kokeenomasia treenejä. Katotaan tuottaako tää tulosta ja tulisko se ykkönen sieltä vihdoin. Yks syy meijän tokotaukoon on myös se, ettei mulla oo minkäänlaista motia alkaa treenata voittajan liikkeitä. Kaukot, tunnari ja metallinouto aiheuttaa mulle kovasti päänvaivaa jo pelkkänä ajatuksena.

Lunan kanssa voi olla, että mennään vielä kisailemaan ens vuoden aikana ja varmasti treenataan ahkerasti, koska tuskin mä aksaa sen kanssa alan vääntää. Tai eihän sitäkään tiedä?

perjantai 17. elokuuta 2012

Luna Lovekiwa tokoili eilen ykkösen täysin palkatta

Huh, sain ku sainki eilen mentyä sinne möllitokoon ja onneks menin. Se anto kovasti itseluottamusta lauantain kokeeseen. Alotin kokeilemalla kauemmalla kentällä miten koira toimii ja voin kertoa ettei toiminu. Luna katteli paniikissa ympärilleen ja mietti koko ajan että minne kiskasen seuraavaks. Okei, turha siis yrittää. Koira autoon ja ajoin sille kentälle missä möllitoko pidettiin. Koiria oli paikalla aluks ehkä 15? Noh, mä sitte ajattelin että antaa koiran paineilla rauhassa hetken. Istuin nurmikolle ja aloin jutella jollekki villakoiran omistajalle. Vähän ajan päästä Luna alko rauhottua ja tarjos ite jo maahan menoa ja tuijotti mua silmiin. Okei, nousin ylös ja tein pienen pätkän seuraamista, eikä koira reagoinu enää ympäristöön ollenkaan. Tiesin että jos ite rauhotun ja oon ku ei mitään ni koira toimii samoin. Pointsit Lunalle, mutta pointsit myös mulle, oon oppinu lukemaan tota koiraa omasta mielestäni tosi hyvin ja hallitsemaan sen mielialoja. Täytyy nimittäin sanoa, ettei Luna oo helpoimmasta päästä, koska sillä menee kuppi nurin hyvinki herkästi.

Kehääntulossa Luna otti hepulit ja paniikit, mutta otin sen niskapeppuotteella ja pidin siitä väkisin kiinni :D Näin homma meni helposti. Luoksepäästävyydessä koira ties mitä tulemanpitää, eikä ollu milläskään. Se ei enää peruuta, vaikka nyttenki tuomari kopeloi suhteellisen kunnolla. Odotteluaika on tässä pitkä, ennen paikkamakuuta siis, joten palkkasin muutaman kerran herkulla. Ilmanki oltais varmaan selvitty, mutta ajattelin tehä hommasta koiralle mielekkään. Noh, paikkamakuu, se meijän ikuinen murheenkryyni ei ollukkaa eilen sitä. Ajattelin että otan ihan oikeen etäisyyden, enkä palkkaa jos en nää sitä tarpeelliseks. Näin aluks voin kertoa että elämäni pisimmät 2 min oli sillon :D Luna ei kuitenkaa noussu, vaikka molemmilta puolilta palkattiin ja viereinen koira päätti vielä nousta ja alkaa hiipiä omistajaa kohti. Tosi kovassa häiriössä siis mun oma pieni poni ei nouse lainkaan! Jotain on siis tehty oikein. Levoton se oli ja vähän nuuhki ilmaa muiden koirien suunnalta ja neitokainen myös ennakoi peruasennon, joten siitä ei todellakaan ois saanu 10 oikeessa kokeessa.

Vein koiran tän kaiken jälkeen autoon, jossa se sai rauhottua (huutaa ja kiljua) tunnin verran. Enne omaa vuoroa virittelin koiraa ja nostin kierrokset patukalla kattoon. Seuraten kehään, jottei vire vaan katoo. Seuraamisista saatiin molemmista 9, en oikeen tiiä miltä se näytti, mutta hyvältä tuntu, eikä kontakti katkennu. Tuomari kehu täyskäännöstä ja sitä kuinka koira tekee koko ajan halukkaasti töitä. Liikkeestä maahanmenon neitokainen nollas, koska annoin käskyn just ihanan linnunsulan kohalla, jota koira sitte haisteli uteliaasti. En siis masentunu tästä. Luoksetulossa neitkainen ennakoi käskyn ja ampas ennen sitä, tästä syytän itteäni koska tein sen kanssa ennen koetta varmaan 3 luoksaria, enkä palkannu kertaakaan paikalla pysymisestä. Tähän siis muutos ennen koetta. Seisomisessa ennakoi jälleen perusasennon, muuten kiva. Estehyppy ok.

Luoksepäästävyys 10

Paikkamakuu 10

Seuraaminen kytkettynä 9

Seuraaminen taluttimetta 9

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 0

Luoksetulo 8

Seisominen seuraamisen yhteydessä 8,5

Estehyppy 9,5

Kokonaisvaikutus 9

yhteensä 163 pistettä

En siis palkannu kertaakaan koko suorituksen aikana, lukuunottamatta sitä paikkamakuun odottelua. Pelkkä töniminen ja riekkuminen riittää Lunalle. Oon niin tyytyväinen ettei mun tarttenu kertaakaan pelätä, että se lähtis jonnekki vaan koko ajan tuijotti mua ilmeellä "mitä tehään seuraavaks". Kokeessa mun tarttee vaan saada hermot yhtä hyvin kuriin ja hallita samalla Lunan hermoja.  En ois kyllä ihan hetkeen uskonu että kyetään tähän ja että tuntuu noin hyvältä. Olin oikeesti ylpee tosta koirasta. Tuomari sano jotenki näin: "tosi kiva koira, tekee innokkaasti töitä, poikittaa vähän seuraamisessa ja ehottomasti vaan kisaamaan." Kysy että ollaanko kisattu jo, mutta hitsit tää oli mulle jo sellanen saavutus että uskalsin mennä ton kanssa mölleilemään. Pitäs luotttaa tohon koiraan 1000 kertaa enemmän, se ois sen arvonen.

Tänään meinasin illalla tehä vielä yhen paikkamakuun Lunalle, muutamat kaukot ja luoksarin Detalle. Huomenna on sitte oikeen koitoksen aika APUA!

torstai 16. elokuuta 2012

"aamutreenit"

Käytiin tänään neitokaisten kanssa tekemässä aamutreeni, jos sitä nyt aamuks voi sanoa. Olin siis jo joskus vähää vajaa 12 kentällä, mutta musta se on aika JO, koska herään normaalisti 11. Aamutoimiin menee kuitenki se pari tuntia:D Alotin tekemällä Detan kanssa kaikki avoimen liikkeet ja jostain syystä neiti on päättäny pelleillä kaukoissa. En ymmärrä miks, koska se todellakin osaa ne ja tietää mitä tehään. Koitin tänään kuitenki luoda pelkkää positiivista fiilistä ja tehä niinku hyvältä tuntuu. Seuraamiseen oon huisin tyytyväinen ja jäävätki oli tänään tosi nopeet. Nouto oli hieno samoin ku hyppy, mutta voi hitto noita kaukoja. Koira ihan selkeesti pelleilee, sitä ei vaan huvita nousta istumaan :D Ja istumiset on ajoittain myös tosi vajaita. Teen ehkä huomenna vielä sellasen hyvän mielen treenin ja sitte meen kokeeseen toivotaan toivotaan fiiliksellä.

Tehtiin D:n kanssa myös keppejä ja koska meillä ei ollu verkkoja ohjasin koiraa kädellä. Tosi kivasti se meni ku saa vaan sen kulkemaan rauhassa. Pikkasenki ku vauhti kovenee, myös keskittyminen herpaantuu. Mun vasemmalta puolelta se melkeinpä jo osaa kepit. Lähtee hienosti oikeesta välistä eikä tarvii enää mun apua, mutta auta armias ku ohjaan oikeelta. Koira ei tiiä mistä välistä pitäs lähteä ja alku on haparointia. Kiitokset tokolle ja sille että mun koira on juurrettu vasemmalle:D

D oli tänään aika rasittava, sitä kiinnosti tehä omia juttujaan, ja myös mun kanssa ajoittain, mutta kunnollisesta keskittymisestä ei ollu tietoakaan. Neiti koitti kovasti ottaa omia ohjia treenistä. Yritäppä siinä sitte säilyttää maltti..

Lunan kanssa tein kaikki alokasluokan liikkeet palkatta ja täyden paikkamakuun JIHUU! Tein tosin ensin liikkeet ja sitte vasta paikkamakuun. Mun on ennen koettaki tehtävä sen kanssa hommia, että sen pää kestää maata niin kauan paikoillaan. Nyt se katto mua intenssiivisesti koko paikkamakuun, eikä haistellu ja oli muutenki tosi mallikelponen dobermanni. Oon myös tosi ylpee kaikista liikkeistä jotka tehtiin. Paikkamakuun jälkeen se ennakoi perusasennon ja vaikka oon tehny paljon töitä tän kanssa, se tekee sitä joskus silti. Voi olla ettei se kestä sitä, kun aikaa pidennetään ja haluis vaa kovasti puuhastella jo jotain uutta.

Palkkaan Lunaa tönimällä, se on siitä tosi kivaa ja saa sen pomppimaan innoissaan neljällä jalalla. Näin saa helposti pysymään vireen ylhäällä koko suorituksen ajan. En vaa tosin tiiä mitä tapahtuu ku tähän yhtälöön liitetään mun jännitys. Eniten huolestuttaa se, kestääkö Lunan pää?

Mennään illalla klo 18 mölleilemään Heurekalle, katotaan miten isoneiti siitä suoriutuu, jäi kuitenki tosi hyvä fiilis tosta aamun treenistä. Toivoa on :)

keskiviikko 15. elokuuta 2012

Tehotreeni

Heippa! Eilen oli totisesti tehotreeni mun pienelle ponille <3 Heidi tuli hakemaan aamusta Detan aksaamaan ja ne oli reissussa melkein pari tuntia. Illalla lähin sitte kohti Espoota Lunan kanssa tokoilemaan. Mentiin Ninan luokse, jossa Ninalla on oma aksa/tokokenttä ja saatiin hyviä oppeja. On kyllä kiva ku toisella on paljon kokemusta ja se osaa heti sanoa mun maneereista ja missä mä ite mokailen. Alotettiin seuraamisella ja Nina hoksas heti että Luna lähtee käskystä eikä liikkeestä seuraamaan, joten vahvisteltiin paljon sitä, ettei "seuraa" sanalla vielä liikuta minnekkään. D:n kanssa oon tehny niitä, mutta jotenki Lunan kanssa en ees ollu ajatellu asiaa. Edistämiseen mietittiin palkan suuntaa ja vasemmalle käännöksessä mun täytyy kääntyä huomattavasti hitaammin ja ensin yläkropalla, että koira ehtii reagoida. Tääki on nii ristiriitasta ku Detta syttyy terävistä käännöksistä ja se nostaa huomattavasti virettä seuraamiseen, mutta eihän ton kokonen koira kykene samaan :D On kyllä hankala ku täytyy pohtia asioita kahen täysin erilaisen koiran kanssa.

Hyppyä muutettiin sen verran, että lähettiin opettamaan Lunan hyppypaikkaa kauemmas, tai siis alastulopaikkaa. Oon opettanu molemmat koirat ihan esteen viereen, mutta se haittaa heti avoimen hypyssä, kun pitäs vauhditta ponnistaa takasin. L hokasas tosi nopeesti mistä on kyse, ihmettelin itekki miten vähän toistoja se tartti pelkästään siihen, että sisäisti paikan minne sen haluun loikkaavan. Se ei oo ollenkaa nii tyhmä ku mitä aina ajattelen :D

Tokalla kiekalla hiottiin luoksetuloa. Tai oikeestaan keskityttiin hiomaan paikalla pysymistä ja sitä ettei koira reagoi liikkuriin, eikä aavistele omiaan. Tähänki saatiin musta tosi kiva treeni aikaan ja heti huomas selkeetä parannusta. Oon tehny paljon myös näitä, mutta oon vahvistellu paikalla pysymistä herkulla ja palkannu luoksetulosta lelulla. Kumpikohan koirasta ois sillon kivempaa? :D Noh nytte Luna hoksas että megapalkan voi saada myös siitä, että istuu ja odottelee. 

Vikalla rundilla tehtiin Lunalle ja Javalle (käyttötervu) paikkamakuu. Nina meni piiloon ja mä jäin palkkailemaan Lunaa näkyville. Muutaman piippauksen päästi, mutta hievahtanukkaa. Javaan se ei reagoinu millään tavalla, kerran nuuskas sitä kohti, mutta se oli siinä. Oon kyllä ylpee, alan jo luottaa siihen ettei se sieltä nouse vaikka kovasti tekis mieli. EN tiiä kerroinko tossa edellisessä postauksessa, että silitän sitä muutaman kerran ja rauhotan, jotta sen vire laskis paikkamakuussa ja maltti kasvais.

Kaiken kaikkiaan oon tosi ylpee tosta koirasta, se kuunteli, teki hienosti, pysy vieraassa paikassa irti, otti kontaktia ja oli muutenki erittäin mallikelponen dobermanni. Siis tää on jo sinänsä meille saavutus, että se pystyy olemaan ilman hihnaa ja että sitä voi palkata pallolla ja se tuo sen KÄSKYSTÄ. Ennen se veti miljoona rundia ja katteli peräänsä lälläslää -ilmeellä. Nyt se tarjoo ite palloa, ku tietää että se lentää uusiks ja että treenaaminen on oikeesti kivaa. Kyllä siitä huomas että toinen kierros oli huomattavasti parempi ja meinaan kokeessaki tehä niin, että treenaan sitä ennen. Näin se saa vireen kokeeseen ja sitä on myös helpompi laskea ennen paikkamakuuta.

Hui, huominen mölli jännittää, katotaan kuinka dobermanni toimii MUN paineillessa. Kokeillaan kuitenki, meni syteen taikka saveen. Eilinen anto kuitenki toivoa toimimisesta, ei niinkää valmiista liikkeistä. Kiitos Ninalle <3

maanantai 13. elokuuta 2012

Vain me kolme

Olin eilen treenailemassa yksin tai olihan meitä kolme, mutta saatiin kyllä tosi tehokkaat treenit aikaan. Alotin tekemällä Detan kanssa seuraamispätkiä ja palkkasin kontaktista+oikeesta paikasta, koira teki kivalla vireellä ja tuli huisin hyvä mieli. Tehtiin myös kaukoja, jotka on ilmeisesti tulossa ongelmaks. Oon tyhmänä palkannu huonoista istumisista, joten koira yrittää huijata ja joskus jopa valahtaa surkeesta istumisesta ilman käskyä maahan. Näissähän ei siis aiemmin ollu ongelmaa, jonka todistaa jo se, että saatiin SM-kokeesta 9,5 kaukoista, mutta blaah. Palkkasin eilen pelkistä istumaan nousuista ja homma alko selkeesti taas sujua :) Taas täytyy vaatia tolta koiralta vaan PALJON, ettei se pääse temppuilemaan. Noutoa teki onnellisesti ja hyvällä vireellä, kaks kertaa varasti kapulalle, mutten uskaltanu kovin kovasti kieltää, jätin vaa koiran palkkaamatta. D on siis niin pehmee, että jos oisin ärähtäny, ni ainoo joka kapulaa sen jälkeen hakee on minä ite. Jäävät tein vaan kerran, koska niissä en nää olevan ongelmia. Tän pätkän jälkeen koira autoon.

Lunan kanssa tein ekalla kiekalla jäävät, jotka meni TOSITOSI kivasti ja seuraamispätkiä. Seuraamisessa koira vähän edistää, muttei merkittävästi. En oo oikein jaksanu puuttua siihen, mutta kaippa siltä pitäs nyt alkaa tosissaan vaatia. Loppuun tein paikkamakuun, jonka oon nyt alottanu silittämällä koiraa kyljestä muutaman kerran rauhottavasti. Palkkailen myös pelkillä herkuilla, lukuunottamatta loppupalkkaa, jossa se saa lempparipallon. Näillä menetelmillä koira ei oo noussu kertaakaan, ei enää piippaa ja tuijottaa mua. Selkeesti alkaa saada varmuutta. Tärkeintä on vaa nyt pelata ton sen vireen kanssa, eli mä oon rauhallinen ja rauhottava ni koirakaan ei liiku minnekkään. On toki eriasia miten tää homma toimii kokeessa ku mua jännittää hulluna nouseeko se vai ei :D Paikkamakuun jälkeen megaleikit ja koira autoon.

D:n kanssa tein tokalla kierroksella pelkästään luoksetuloja pysäytyksin ja ilman. Hoksasin että oon mokannu tässäki liikkeessä. Eli oon pysäytelly sitä ja aina antanu luvan jatkaa, eilen sitte neitokainen ennakoi ja jatko itekseen pysäytyksen jälkeen. Noh, tein sitte pysäytyksiä ja kävin palkkaamassa suoraan suuhun herkulla. Muutaman toiston jälkeen homma meniki kivasti :) Luotan kyllä nyt täysin siihen, että D pysähtyy (jota ei oo tehny kummassakaan avoimen kokeessa), joten on seki jo jotain :)

Lunan kanssa vikalla kiekalla tein paikkamakuun, seuraamista, käännöksiä paikallaan, muutamaa askelta, hidasta kävelyä, juoksua ja leikitin paljon. Koiralle jäi kiva fiilis ja se halus vaa tehä lisää ja lisää.

Detan kanssa otin hihnassa seuraamista vikalla pätkällä. (Detalle siis kolme pätkää ja Lunalle kaks, mutta Lunalla pidemmät) Kivasti suju, palkkailin taas paikasta ja kontaktista. Teen tätä siis tulevaa BH koetta ajatellen, johon aattelin osallistua ehkäpä ens keväänä. Ei sinne nyt oo järkeä mennä ku ei talvella voi kuitenkaan edes ajatella PK-lajeja ja täytyy toki ensin kuvauttaa toi koira, ennen ku sen kanssa alkaa loikkimaan metrin estettä.

Yhteensä oltiin Heurekalla tunti ja saatiin tosi tehokkaasti tehtyä. Häiriönä meni lenkkeilijöitä, pyöräilijöitä ja kauempana treenas noin 8 koirakkoa.

Tänään oltiin lenkkeilemässä 1h 15 min, josta 45 min juostiin jälleen koirapuistossa. Nyt koirat on väsyneitä, mutta onnellisia. Ajattelin tänään mennä taas jonnekki muualle treenaa, mut voi sittenki olla että teen kotitottikset. En oo taas aikoihi tehny ja pääsen rauhassa ottamaan uusia juttuja. Katsellaan ja kuunnellaan :)

sunnuntai 12. elokuuta 2012

Vihdoin koneella

Viimesestä postauksesta on taas vierähtäny turhan paljon aikaa, no mutta ei me oikeestaan kauheesti olla treenailtukkaan. Oltiin tiistaista torstaihin mökkeilemässä, jossa koirat sai taas juosta sydämensä kyllyydestä. Detta tosin teki muutaki, se keksi että ihanaa kompostissa on mätää kalaa ja kävi siellä pyörimässä aikansa kuluks. Oli sitte ihana pestä sitä ihmisten shamppoolla ja koittaa saada se kamala haju pois koirasta. Onneks se nyt ei oo kovin pitkässä turkissa.

Lunalla ei ollu sadetakkia koko reissussa ja mua tosissaan hirvitti, että kohta se on taas kuumeessa. Ensin juostiin 3 tuntia onnellisena ulkona, jonka jälkeen alko kova palelu. Koira vaan tärisi ja tärisi monta tuntia. Otin sen sisälle ja pidinki sitte koko illan. Kiedoin sen päälle kuivia pyyhkeitä ja jotain mun vaatteita mitä löysin. Muutaman tunnin päästä palelu lakkas ja koira halus taas pihalle. Ulkona oli siis +9 astetta ja kaatosade. Jälleen kerran voi todeta ettei tota koiraa oo tehty Suomen oloihin. SadePomppa on jatkossa oltava aina mukana, etenki nyt ku alkaa viiletä!

 



 

 

Ollaan käyty muutaman kerran treenailemassa, tehty kotitottiksia ja muuta mukavaa. Perjantaina oltiin lähemmäs kaks tuntia koirapuistossa juoksemassa. Vein ensin Lunan isojen koirien puolelle ja jätin Detan hihnassa oottelemaan ulkopuolelle, mutta koska kaks Basenjia ei innostunu leikkimään sen kanssa vein sekä Detan että Lunan pienten puolelle ja annoin niiden peuhata. Kello oli siis ehkä 11, joten siihen aikaan harvoin käy muita, siks uskallan ottaa ton äkäsen pienen BC:n myös mukaan. Aattelin että voisin alkaa joka aamu käymään siellä viikolla.

Mitähän vielä? Tänään oon menossa Heurekalle treenailemaan noita neitokaisia, niin ja olin eilen kattomassa PK:n SM-kisoja Hyvinkäällä. Yllätyin siitä, kuinka paljon siellä oli rotikoita ja kuinka kivasti ne tekikää hommia. Ne käyttölinjaset on kyllä kieltämättä tosi makeita.

Hei nii ja kävin kokeilemassa koirille asfalttijälkeä Ninan opastuksella. En tiiä kerroinko jo aiemmin? Molemmat teki tosi hienosti ja tarkasti hommia. Luna teki ku vanha konkari, en kyllä tajuu miten sillä voi olla noin hyvä nenä, vaikkei sen kanssa oo edes paljon tehty sen kanssa hommia. Harmittaa kyllä ku sen kanssa ei koskaan pääse PK-puolelle. No ehkä mä innostun joskus siitä pelastuspuolesta? Asfalttijälkihän siis toimii niin, että jälki ajetaan kastelemalla ja namitetaan ihan samalla tavalla kun perusjälkiki, näin lyhyesti kerrottuna :) Tosi mielenkiintosta hommaa, sitä voitas ehottomasti alkaa neitokaisten kanssa tekemään.


perjantai 3. elokuuta 2012

Kuva

Mun matto on äitillä pesussa ja ilmeisesti tästä johtuen koirat on taas alkanu nukkua samassa pedissä. Kevythäkissä toinen nukkuu aina yönsä (kumpi sinne ehtii ensin, yleensä D), mutta päivisin ne nukkuu söpösti ja sovussa samalla patjalla <3 Ja joo kyllä se D näyttää pennulta.



Mennään tänään äitin kanssa kattomaan Ninan koiria Espooseen ja samalla vähän treenaillaan sen omalla kentällä. Ois kyllä munki haave, että vielä joskus mulla ois oma agi/tokokenttä :D Mitähän mun mies ois siitä mieltä?

keskiviikko 1. elokuuta 2012

Tokottelua

Päivitys jo toisen kerran tänään, oonkohan iha sekasin? Noh, mutta tultiin äsken treenaamasta. Oltiin melkein kaks tuntia Heurekalla tokoilemassa kera Emmin ja Islan. Täytyy kyllä nyt näin jälkiviisaana todeta, että onneks en menny sinne möllitokoon :D Lunan kanssa alotettiin paikkamakuulla ja ketuikshan se meni. Koira nousi joskus vähän reilun minuutin kohalla. Kurjaa ku se paikkamakuu on ensin, koska ku saatais tehä kaikki liikkeet ennen makuuta ni koira ois jo vähä väsähtäny, mutta ei. Mä vaadin Lunalta aivan liikaa ja palkkaan sitä väärin. Huomisesta alkaen alan palkata pelkillä herkuilla, ettei vire nouse ja en tee vielä täysmittasta makuuta. Muut liikkeet meni kivasti, tosin maahanmeno liikkeestä on aika hidas. Mitähän vielä? Palkkasin tönimällä ja innostamalla koiraa liikkeiden välissä ja se selkeesti riittää :D

Oon kyllä toisaalta niin ylpee Lunasta, se pystyy tekemään kunnon treenejä, keskittyy ja tekee vielä häiriössä. Nytki ajo pyöriä, kulki kävelijöitä ja koiranulkoiluttajia, eikä Luna ollu moksiskaan. Puol vuotta sitte en ois voinu edes kuvitella, että se toimii noin loistavasti <3 Uskallan jo päästää sen irti ja luotan siihen, ettei se lähe haahuilemaan, jos joku kulkee ohi. 

Detan ja Islan kanssa otettiin 2 min piilopaikkamakuu, jossa ei meillä oo ongelmaa, mutta Emmi on paininu levottomuuden kanssa, joten sanoin että D on hyvä kaveri kun on ite niin rauhallinen. Molemmat teki tosi hienosti. Tän jälkeen Detalle luoksetulon pysäytyksiä, mun ois nyt vaa päätettävä teenkö sen suullisesti vai käsimerkillä. Nyt teen vähän molempia käyttäen ja se ei kyllä oo hyvä :D Pysähdykset oli ajoittain tosi hienoja ja välillä valu. Veikkaan että D on alottamassa kohta juoksuja, koska se ei jaksanu keskittyä koko treenejä ja pissailee usein. Hieno homma, aina ku meikäläinen ilmottaa kokeeseen ni käy näin. Sen takiahan meijän alokkaan kokeetki meni pipariks ku neiti alotti juoksut heti seuraavalla viikolla kokeiden jälkeen. Maalailin jo aluks kauhukuvia ja mietin että apua, se johtuu nyt tosta laihuudesta, että se on haluton, mutta ei juoksemaanhan se alkaa.

Tästä ei oo kyllä molempien kanssa suunta ku ylöspäin... Huomenna jatketaan :)

Kotitottiksia ja lenkkeilyä

Böö... alotan olemalla rehellinen. Mulle tuli pupupöksyyn enkä mee tänään Vantaalle mölleilemään, tai oikeestaan ei se ollu pupu, mutta en viitti mennä kun Lunan paikkamakuu ei oo vielä ollenkaan varma. Treenaan sitä nyt hulluna ja koitan ehkä saada vielä jonkun möllimahiksen ennen koetta.

En menny eilen edes varsinaisesti treenaa, vaan tein kotona tottikset. Lunalle kaks paikkamakuuta, toinen minuutin ja toinen 2,5 minuuttia. Hyvin pysy, vaikka jotkut lapset ulvo parvekkeen alla, siis oikeesti ulvo :D. L:iikkeestä seisomisia ja palkkausta niin ettei neiti ehi ennakoida perusasentoa sekä kaukoja. Kaukothan Luna jo oikeestaan osaa, kun se joutuu niitä aina Detan kanssa tekemään ennen ruokaa. Tekniikka ei vaa oo neitokaisella mitään maailmanluokkaa. Istumasta maahan menee hienosti, mutta koska sen vire on aina treenatessa tosi korkeella se saattaa loikata istumaan. Eilen tehtiinki nyt ihan herkulla ohjaamalla pelkkää liikerataa ja tätä jatketaan. Noutoa en jaksanu tehä, vaikka se suunnitelmiin kuuluki. Ei meillä kuitenkaan kovin pitkä matka oo avoimeen liikkeiden puolesta. Paitsi se paikkamakuu tuottaa mulle jo nyt harmaita hiuksia :D

Detan kanssa otettiin maasta-seisomaan vaihtoja, se ei vielä täysin hiffaa mitä se up tarkottaa, mutta jotain siihen suuntaan :D Jatkettiin myös pallon piilotusleikkiä, jossa täytyy käyttää nenää. Kaukoja tein muutaman erän ja kapulan luovutusta. Siinäpä se tais ollakki?

Illalla käytiin vielä 45 min lenkillä, niin että D oli mulla vyössä ja valjaissa, eli sai vetää ja Luna käveli sivulla. Tehtiin vielä tossa Siltamäen liikuntapuistossa Lunan kanssa reilun 2 min paikkamakuu. Häiriöitä ei kauheesti ollu, muuta kun palkattomuus ja vieras ympäristö. Kukaan ei tainu kävellä ohi koko 2,5 min aikana, mutta hienosti neiti pysy aloillaan. Kattelihan se muualle eikä siitä voi puhua Detan paikkamakuun kanssa edes samana päivänä, mutta ei noussu eikä liikkunu. Tää koko suoritus siis palkkaamatta välillä. Ehkä me selvitään ja saadaan huisit paikkamakuupisteet 18.8. Enää 17 päivää aikaa...